tag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post8120309779184059107..comments2023-05-15T11:18:14.870+03:00Comments on Kirjailijan Kellarissa: Kirjoittamisesta: Keskustelu kustantajan kanssaVille-Markus Nevalainenhttp://www.blogger.com/profile/00326432286662894339noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-3245943000899890342013-11-14T08:35:34.843+02:002013-11-14T08:35:34.843+02:00Itse en ollut kuullut tästä kirjasta aiemmin. Jote...Itse en ollut kuullut tästä kirjasta aiemmin. Jotenkin luulen, että Amerikkoihin kirjat ovat enemmänkin karanteenissa kuin muut. Lähinaapureihin sijoittuvat kirjat toimivat, nehän on melkein meidän omia kirjoja (kuten kaksi Venäjälle sijoittuvaa Finlandia-finalistia sijoittuu). Sitten taas Waltarin Egypti tarina, ja oletettavasti tämäkin, ovat jo tarpeeksi eksoottisia jotta se voisi kiinnostaa. Historiallinen taitaa aina mennä, sehän on historiaa, sitä on voitu tutkia.<br /><br />Ymmärrän sinänsä, että Amerikoista tulee valmiiksi jo paljon viihdettä, miksi sitä pitää lähteä apinoimaan? Mutta mielestäni se on hyväksi todettua ja uppoaa minuun, joten onko se väärin? Ei se tarkoita että tuottaisi aivottomia kopioita, ei tietenkään. Siihen pitää tuoda oma näkemys ja ääni, niin mihin tahansa tekstiin, mutta miksei tämä tietty miljöö käy?<br /><br />Itsellä on pitkään ollut aivan sama fiilis kuin sinullakin suomalaisesta kirjallisuudesta. Olen lukenut hyvin vähän suomalaisia tekstejä, mutta viime aikoina enemmän (ja silti yhä hyvin vähän). Kyllä sieltä löytyy mielenkiintoisia tarinoita, mutta mitä kun Helsinkiin sijoittuva dekkari ei tunnu tarpeeksi isolta? Viron lähihistoria ei rehellisesti pahemmin kiinnosta? Varmasti suomalaisenkin voi tehdä hyvin, ja on, mutta se vain on jotenkin liian, "arkista". Haluan paeta arkea, päästä jonnekin muualle.<br /><br />Mutta kuten sanottua, tämä on yhden edustajan mielipide. Se ei kerro koko totuutta, mutta en kyllä muista että olisin tällaista kirjaa nähnyt suomalaisen kirjoittamana. Vai tehdäänkö sellaisia? Monta kysymystä (:Ville-Markus Nevalainenhttps://www.blogger.com/profile/00326432286662894339noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-53063512462316060662013-11-13T15:43:58.453+02:002013-11-13T15:43:58.453+02:00Ulkomaille sijoitetuista suomalaisten kirjoittajie...Ulkomaille sijoitetuista suomalaisten kirjoittajien kirjoista (ei dekkari) tulee ensimmäiseksi mieleeni Elina Hirvosen mielestäni varsin laadukas Kauimpana kuolemasta, joka julkaistiin muutamia vuosia sitten. Kirja sijoittuu Afrikkaan maahan jota Hirvonen ei mainitse nimeltä, mutta jonka Hirvonen on maininnut eri asiayhteyksissä. Hän asui Sambiassa pari vuotta. Minusta oli käsittämätöntä, ettei kirja ollut kyseisen vuoden finlandistien joukossa enkä selitä sitä muutoin kuin että se ei tapahtunut Suomessa ja keskeiset henkilöt olivat muita kuin suomalaisia. <br /><br />Mielestäni tämän päivän maailmassa on rajoittuneisuutta ajatella, että lukijoita kiinnostaa vain se, että kopioidaan heidän kotimaista arkeaan. Joihinkuihin varmasti vetoaa dekkareissa se, että murhien selvityksen ohessa kiskotaan lapsia päivähoitoon ja kuunnellaan heidän kitinäänsä. Vaihdetaan vaippoja ja ostetaan lähikaupasta sikanautaa ja silakkaa. Puhutaan kolme sivua siitä, onko Terttu-tädillä ennestään Aalto-vaasia. Mutta toisenlaisiakin lukijoita on. Minun mielestäni hyvä teksti joka sijoittuu vieraaseen maahan on myös matka, josta voi nauttia maksutta. Lisäksi se on viesti siitä, että maailma on avara, mutta saavutettavissa ja että on ihmisiä (tässä tapauksessa kirjoittaja edustaa heitä), joita kiinnostaa muukin kuin mikä on kotioven tuntumassa. <br />Elinanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-62916002852995282382013-11-07T16:13:39.110+02:002013-11-07T16:13:39.110+02:00Yritin itse myös miettiä näitä ulkomaille sijoittu...Yritin itse myös miettiä näitä ulkomaille sijoittuvia kirjoja joissa kirjoittaja on suomalainen, mutten oikeastaan keskinyt tähän hätään mitään. Valan kirja tuli mieleen koska näin hänet kirjamessuilla, mutta kuten sanoit, hän on asunut Italiassa ja päähenkilö on jotenkin suomalainen.<br /><br />Tämä on myös outo ilmiö mielestäni: miksi siinä pitää olla se pakollinen suomalaisuus? Miksi se pitää välttämättä tunkea, että hän muuten on jollain tavalla suomalainen, jos se ei tuo kirjaan mitään lisää? Olen monessa dekkarissa huomannut tämän. On joku suomalainen nimi tai eno tai vaimo, joku, jolla ei loppujen lopuksi ole välttämättä mitään merkitystä. Pitävätkö lukijat siitä? Minusta ainakin nuo tuntuvat jotenkin hyvin päälle liimatulta.<br /><br />Tuo on muuten huikea esimerkki. Yksi tärkeimmistä suomalaisista teoksista, eikä henkilö ole edes käynyt Egyptissä. Ehkä tämä on sitten poikkeus. Luulen että ongelmana on tämä nykyaika ja realismi, siinä täytyy olla jotain suomalaista. Genrekirjallisuudessa ja historiallisessa taas "säännöt" ovat hieman vapaammat.<br /><br />Kiitos myös korjauksesta!Ville-Markus Nevalainenhttps://www.blogger.com/profile/00326432286662894339noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-21708506455312447692013-11-07T12:56:07.680+02:002013-11-07T12:56:07.680+02:00Ei kannata tosiaan liikaa miettiä kustannuskynnyst...Ei kannata tosiaan liikaa miettiä kustannuskynnystä, se vain ahdistaa ja hankaloittaa kirjoittamista. :) <br /><br />En kauhean hyvin tunne dekkarikenttää, mutta totta taitaa olla, että Suomessa ei taideta juuri julkaista Amerikkaan sijoittuvia dekkareita (tai muunkaan genren kirjoja), joiden kirjoittaja on suomalainen. Vera Valan dekkari sijoittuu Italiaan, mutta kirjailija on asunut vuosia Italiassa ja teoksen päähenkilöllä on suomalaiset sukujuuret. Se varmaankin saa lukijat kiinnostumaan tekstistä enemmän kuin jos päähenkilöllä ei olisi mitään yhteyksiä Suomeen. Toisaalta taas ei Waltarikaan käynyt ikinä Egyptissä, mutta ehkä menneisyyteen sijoittuvat teokset menevät tältä osin helpommin läpi.<br /><br />Onnea käsikirjoituksen työstämiseen!<br /><br />ps. Rowlingin kirja on Paikka vapaana, ei Paikka haussa.B. H.https://www.blogger.com/profile/15788181044042242013noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-74619960795365453002013-11-07T12:51:12.661+02:002013-11-07T12:51:12.661+02:00Kiitos kattavasta kommentista! Olet aika hyvin saa...Kiitos kattavasta kommentista! Olet aika hyvin saanut kiteytettyä sen mitä tässä yritin (mahdollisimman vaikeasti) kertoa (:<br /><br />Ennakkoluuloja moniin asioihin voi olla, mutta loppujen lopuksi jos teksti toimii, niin muulla tuskin on väliä. Varmasti sillä iällä on merkitystä, mutta kyllä se vähän söi itsetuntoa (jonka tosin olen jo saanut 110% takaisin!) Ikä tuo kypsyyttä ja taitoa kirjoittaa, mutta kyllä nuorenakin voi kirjoittaa hienoja tekstejä, ja tästä on monia tapauksia. Muistan kyllä kun joskus kritisoitiin erästä muusikkoa, olikohan Olavi Uusivirta, ja hänen uusi levynsä sisälsi sanoituksia "joista hänellä ei mitenkään olisi voinut olla sanottavaa tai kokemusta". Käsittääkseni tässä siis tehtiin poikkeus, eikä käsitelty vain rakkautta, ja se oli huono asia koska hän oli nuori. No, tiedä onko tällaista sitten kirjallisellakentällä.<br /><br />Vasta 20-vuotiaana tiedostan kyllä olevani hyvin nuori tämän suhteen, mutta kuten sanoit, taitoja kartutetaan kokoajan. Totta kai haluaisi mahdollisimman pian olla julkaistu kirjailija, mutta tämä on sellainen homma jossa yleensä kestää. Eikö Sofi Oksanenkin ollut 26 kun julkaisi ensimmäisensä, ja hänkin on vielä nuoresta päästä.<br /><br />Mutta kuten todettua, nämä kaikki ovat pienempiä ja suurempia sivuseikkoja, joilla ei tässä vaiheessa ole mitään merkitystä. Kirjoitetaan vain se hyvä käsikirjoitus, ja sitten toinen ja sitten ... (:<br />Ville-Markus Nevalainenhttps://www.blogger.com/profile/00326432286662894339noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3120281734731113554.post-42487970370723736632013-11-07T09:08:07.859+02:002013-11-07T09:08:07.859+02:00Suomessa vallitsee pitkä realismin ja kirjaimellis...Suomessa vallitsee pitkä realismin ja kirjaimellisen lukemisen perinne. Tämän vuoksi ymmärrän kustantajan kommentin siitä, ettei ehkä pitäisi kirjoittaa sellaiseen paikkaan sijoittuvia tarinoita, joissa ei ole käynyt itse. On kumminkin muistettava, että tuollaiset kommentit ovat irtonaisia. Kun kustantajan kohdalle tulee hyvä käsikirjoitus, jonka miljöö on luotu taitavasti, ei hän mieti onko kirjoittaja käynyt kirjan maisemissa vai ei. <br /><br />Kirjamaailma on täynnä ennakkoluuloja nuoria kirjoittajia kohtaan ja se tulee ilmi aika monessa yhteydessä. Tällaiset mölyt kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa. Jälleen kerran: kustantajalla voi olla ennakkoluuloja, muttei hän mieti kirjailijan ikää lukiessaan tekstiä. <br /><br />Nuoret ehkä joutuvat ponnistelemaan kaksin verroin saadakseen uskottavuutta, muttei kirjan kirjoittaminen ole muutenkaan helppoa. Mites vanha Mika Waltari taas olikaan julkaistessaan esikoisensa? Tai Anna-Leena Härkönen?<br /><br />Aina on parempi aloittaa kirjoittaminen ajoissa ja hioa taitojaan. Aika harva kumminkaan julkaisee sitä ihan ensimmäiseksi kirjoitettua kässäriä, vaan taidot hioutuvat niiden (ja niiden kirjoittamiseen käytetyn ajan) kuluessa. <br /><br />Älä siis lannistu ja mieti liikaa mitä muut ajattelevat. Keskity luomaan hyvä käsikirjoitus ja kaikki muu on sivuseikka. Onnea uuteen käsikirjoitukseen! :Dvaarnahttps://www.blogger.com/profile/10960298997010117259noreply@blogger.com