Pahoittelut: Keskiviikko onkin tällä viikolla torstai

Eli miksi tänä keskiviikkona ei ole Kirjoittamisesta juttua vaan se on torstaina, siis huomenna

Vastaus: Koska on niin kiire, loputon, mahdoton, hermojaraastava. (Ja koska nyt yritetään rentoutua niistä.)

Mutta huomenna taas jatketaan! Pahoittelen, jos joku erikseen odotti päivitystä, mutta yritän saada sen ulos mahdollisimman aikaisin huomenna, kun olen tekstin vielä kertaallen oikolukenut. Keskeneräistä en halua laittaa, vaikka hieman hävettääkin paukkua deadlinesta.

Kaikille, hyvää vappua!

Sarjakuva-arvostelu: Chew - the Omnivore Edition vol. 2

3/5 pistettä - musta huumori, agenttitarina - käsikirjoitus John Layman, kuvitus Rob Guillory - sisältää sarjan osat 11-20, noin 260 sivua - EI suomennettu - julkaistu vuonna 2011 - kustantanut Image Comics - lainakirja

Ensimmäinen Chew aloitti tarinan Tony Chusta, erikoisagentista jolla on erikoinenkyky: syödessään jotain, Tony saa psykedeelisen vision siitä, mitä ruoka on kokenut. Jos hän syö banaanin, hän tuntee missä se on kasvanut ja mitä lannoitetta siihen on käytetty. Jos hän syö lihaa, hän tuntee miten se on teurastettu ja tehty pihveiksi. Ja jos hän syö ihmistä, no... Ensimmäiset kymmenen osaa Chewista olivat ratkiriemukkaita ja nerokkaita, vaikka siinä omat ongelmat olivatkin. Jatkolta on kuitenkin lupa odottaa paljon lisää.

Viikkoraportti: 28 - Viikko joka loppui päivän etuajassa

Olen ollut tällä viikolla täysin kujalla siitä, missä päivässä mennään. Juhlapyhät ovat siitä pirun vaarallisia ja niitä olisikin hyvä vältellä parhaansa mukaan, mutta jos työpaikka on kiinni, niin minkäs teet? Ja jos ei kirjoita, kannattaa lukea. Sitä minä olen tehnyt. Mutta myös kirjoittanut. Vähän, mutta kirjoittanut. Ja blogiin paljon. Sekin on kirjoittamista.

Kirja-arvostelu: Parantaja - Antti Tuomainen

3/5 pistettä - dekkari, rikos, dystopia - noin 220 sivua - julkaistu vuonna 2010 - kustantanut Helsinki-kirjat - oma ostos

Antti Tuomainen ja hänen romaaninsa Parantaja on yksi suomalaisista kirjallisuuden menestystarinoista. Kirja on Tuomaisen kolmas julkaistu teos ja se voitti Vuoden johtolankapalkinnon, joka myönnetään vuoden parhaalle dekkarille. Parantajan käännösoikeudet on myyty 26 maahan ja kirja on saanut siellä menestysarvioita. Syksyn 2013 Helsingin kirjamessuilla Tuomainen esiintyi Sofi Oksasen rinnalla paneelissa Käännöskuninkaalliset.

Kirjoittamisesta: Seikkaileva kirjoittajatyyppi ei suunnittele

eli minkälainen seikkaileva kirjoittaja on, mitä se käytännössä tarkoittaa, mitä keinoja he käyttävät ja mitkä ovat heidän vahvuudet ja heikkoudet sekä omia kokemuksiani

Toissa viikolla Kirjailijan kellarissa käytiin läpi mitä oikein ovat kirjoittajatyypit ja miten he, suunnittelijat ja seikkailijat, eroavat toisistaan. Tärkeintä tuosta postauksesta oli löytää se ajatus, että on erilaisia tapoja kirjoittaa ja jokainen luo itselleen sen oman tavan. Silti voidaan jollain tavalla laskea kaksi erilaista tyyppiä, vaikka kukaan ei olekaan puhtaasti vain toista. Sen sijaan, että kyseessä olisi kaksi toisensa pois lukevaa laatikkoa, on kyse mittarista jossa on kaksi ääripäätä. Jokainen on jotain siitä väliltä. Suoranaisesti ei voida lokeroida kirjoittajia mihinkään tyyppeihin, eikä se olekaan tarkoitus. Enemmän halutaan tuoda esille eri tapoja kirjoittaa ja nyt keskitymme "seikkailijoihin", siis niihin, jotka eivät lähtökohtaisesti suunnittele tulevaa tarinaansa.

Mitä he ovat ja mitä tämä syvemmin tarkasteltuna tarkoittaa?

Sarjakuva-arvostelu: Sillage #2 - Yksityiskokoelma

3/5 pistettä - scifi, seikkailu - noin 50 sivua - käsikirjoittanut Jean David Morvan, kuvittanut Philippe Buchet - julkaistu 1999, suomennettu 2010 - kustantanut Egmont - kirjastolaina

Sillage on ranskalaista scifisarjakuvaa, jossa ainoaa laatuaan oleva ihmistyttö Navi seikkailee mitä erilaisimpien muukalaisrotujen kanssa. Sarjan aloitusosa, Tulta ja tuhkaa, oli kuvitukseltaan varsin näytti eikä juonessakaan ollut pahemmin vikaa, mutta vauhtia oli liikaa siinä määrin, ettei lukija ehtinyt solmia mitään sidettä tapahtumiin. Toiselta osalta on kuitenkin lupa odottaa paljoa, sillä tällä kertaa päästään todellisiin scifimaailmoihin.

Viikkoraportti: 27 - Kirjan ja ruusun ja lukemisen päivät!

Tällä viikolla ollaan juhlittu pienimuotoisesti Kirjailijan kellarin puolivuotista taivalta ja samaa juhlimista on löytynyt myös arjesta - pääsiäinen tarjosi hyvän hetken paeta mökille rentoutumaan. Keli on kuin morsian, ruoka on hyvää ja on aikaa lukea. Mikä voisi olla parempaa? Se, että täällä oleminen on saanut kaipaamaan kirjoittamista? No esimerkiksi se.

Kirja-arvostelu: Taru Sormusten Herrasta I: Sormuksen ritarit - J.R.R. Tolkien

3/5 pistettä - fantasia - noin 540 sivua - alkuperäinen nimi The Lord of the Rings - Fellowship of the Ring -  julkaistu alunperin vuonna 1954, suomennettu 1973 - kustantanut WSOY - oma ostos

Taru Sormusten Herrasta on kuolematon tarina, joka inspiroi tuhansia ihmisiä vuosikymmeniksi eteenpäin, oli se sitten lukemaan lisää fantasiaa tai sitten kirjoittamaan sitä itse. Tolkien loi maailman, jolla on oma kielensä ja kirjoitusasunsa ja tuhansien vuosien historia, ja tarina jatkuu ja kasvaa muissa tarinoissa kuten Hobitti ja Silmarillion. Kirjasarja on yksi maailman myydyimmistä ja Peter Jacksonin vuoden 2000-luvun alun filmatisoinnit tekivät viimeistään tarinan kaikille tutuksi.

Puoli vuotta Kirjailijan kellarissa!

eli Kellarin suosituimmat ja parhaat julkaisut, parhaat luetut kirjat, oman kirjoittamisen summaaminen ja tulevat suunnitelmat

Aika vierähtää nopeasti ohitse ja päivitykset rullaavat kuin liukuhihnalta! Tämä tarkoittaa sitä, että nyt ollaan ylitetty niin puolen vuoden kuin myös sadan julkaisun rajat - joten sadasensimmäinen julkaisu saa kunnian olla kertausta edelliseen puoleen vuoteen (tämän piti olla sadas päivitys, kuten niin terävästi laskin sunnuntaina, mutta aina matikka ei toimi vaikka niin väittäisi). Ja tämähän toimii erittäin hyvänä ponnistuslautana uusille lukijoille: tästä siis Kirjailijan kellarissa on kyse!

Mitä siis on tullut tehtyä? Katsotaan!

Novelli: Vääjäämätön

Juhlistaakseni Kirjailijan kellarin puolivuotistaivalta, olen päättänyt julkaista yhden vanhoista teksteistäni! Tässä on siis lyhyt kauhunovelli Vääjämätön.