Viikkoraportti: 11 - Karu muistutus, ettei joulunpyhinä mitään tehdä

Tälle viikolle oli kova luotto edellisten viikkojen läsähtäessä suoraan vatsalleen. Kirjoittaminen ei onnistunut ja nyt piti "korvata se kaikki".

Ei olisi kannattanut. Varsin pian muistin, ettei pyhinä ole tarkoitus tehdä mitään mikä edes etäisesti muistuttaisi työstä, joten kirjoittaminen jäi kokonaan kesken. Huomasin myös että minä todellakin tarvitsen jonkinlaista rauhaa (mikä ei varmaan yllätä lainkaan). Kirjoittaminen perheen häärätessä ympärillä ei ollutkaan mitenkään helppoa.

Sarjakuva-arvostelu: Vartijat - Alan Moore

5/5 pistettä - supersankari, vaihtoehtoinen historia - käsikirjoittanut Alan Moore, kuvittanut Dave Gibbons - alkuperäinen nimi Watchmen - sisältää julkaistut 12 osaa, noin 400 sivua - ilmestynyt alunperin vuosina 1986-1987, julkaistu suomeksi vuonna 2006 - kustantaja Egmont kustannus - oma kirja

Vartijat on historiallisen kehuttu sarjakuvaromaani, ainoa sarjakuva TIME-lehden 100 parhaan romaanin listalla. Ylistetty monella osa-alueella se on käsikirjoittajan Alan Mooren taidonnäyte luoda aito ja elävä maailma täynnä ihmisiä. Se ottaa kaiken hyödyn omasta formaatistaan irti ja on kehunsa ansainnut. Egmontin otettua sarjasta uusinta painos ei ole enää mitään tekosyytä jättää kirja hyllylle.

Kirjoittamisesta: Naiset fiktiossa ja Bechdelin-testi

Eli mikä oikein on Bechdelin testi, miksi se on fiksu ja toimiva, miksi se on täysin rikkinäinen ja turha testi ja miksi sitä olisi silti hyvä kuunnella

Olen ollut tietoinen tästä jo pitkän aikaa, mutta varsinkin viime aikoina, olen törmännyt useaan kertaan sellaiseen kummalliseen asiaan kuin Bechdelin testiin. Helsingin Sanomat kertovat, että ruotsalaiset alkavat arvioida elokuvia tämän avulla. Myös Viasat Film kanava aikoo ottaa testin käyttöönsä ja menee jopa niin pitkälle, että näyttää vain elokuvia joka läpäisee testin.

Siis mistä hitosta on kyse?

Sarjakuva-arvostelu: Batman - Pöllöjen kaupunki

3/5 pistettä - supersankari, toiminta - kirjoittanut Scott Snyder, kuvittanut Greg Capullo - alkuperäinen nimi Batman: the City of Owls - sisältää osat 8-12, sekä kaksi ylimääräistä tarinaa - noin 200 sivua - kustantanut Egmont - ilmestynyt vuonna 2013 - arvostelukappale

Pöllöjen hovi oli ensimmäinen vilaus siitä, miltä yön ritari näyttää DC:n uudelleenkäynnistetyssä universumissa. Pöllöjen hovi oli samaan aikaan tuttu ja turvallinen sekä täynnä uutta. Hahmot ja maailma pysyivät samana, mutta Bruce Wayne kohtasi täysin uuden mielenkiintoisen ja uhkaavan vihollisen, josta todella oli vastusta Batmanille. Tarina jäi kuitenkin kesken ja nyt samat tekijät palaavat kertomaan, miten Batmanin ja pöllöjen taistossa käy.

Viikkoraportti: 10 - Hiljainen viikko saa epäröimään

Kuten oletinkin, tästä tuli huono kirjoitus viikko. Aikaa ei ollut paljoa, mutta se ei ollut ainoa syy. Toisinaan minulla oli vähän reilu tunti käytettävänä, mutta jostain syystä siitä ei vain tullut mitään. Olen jo kauan sitten huomannut, että aloittaminen on vaikeinta. Kun aloitan, niin tekstiä alkaa tulla kuin itsestään, kaikki ennen sitä... no, siinä voi kestää.

Kirja-arvostelu: Jo Nesbø – Lepakkomies (Harry Hole #1)

3/5 pistettä – dekkari, rikos – dekkarisarja Harry Hole - noin 490 sivua - julkaistu vuonna 1997, suomeksi 2001 - Kustantaja Like, pokkarikustantaja Tasku-Kniga - kirjastosta lainattu

Lepakkomies on norjalaisen Jo Nesbøn (tätä varten Nesbo, tavallisella o:lla) esikoisteos ja se myös aloittaa huippusuosion saavuttaneen sarjan rikostutkija Harry Holesta. Tänä vuonna Holen tarinat ovat saaneet jo kymmenennen osansa. Sankarin tarinan alku on kuitenkin hieman epätavallinen norjalaiselle poliisille: Hole on saapunut Norjasta toiselle puolelle maailmaa Australiaan selvittämään norjalaisnaisen kuolemaa. Selvittääkseen murhan, Holen on tutustuttava toisiin poliiseihin ja Australiaan.

Kirjoittamisesta: Kirjoita siitä, mistä itse haluat

Eli miksi sinun pitäisi kuunnella vain itseäsi ja omia kiinnostuksen kohteitasi, eikä seurata trendejä ja yrittää kirjoittaa sitä, mitä luulet muiden haluavan lukea

Netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä siitä, mistä pitäisi kirjoittaa ja miten. Spekuloidaan miten pitäisi kirjoittaa dialogia jotta se antaisi parhaan vaikutelman. Mikä on taiteellista ja mikä vihteellistä. Listat kertovat mitkä kirjat myyvät, dystopiat ja zombit ovat kuumaa kamaa, Kulttuuritapaukset voittavat Finlandian. Mitä tämän kustantamon edustajat haluavat? Mitä he etsivät, mistä heidän toimittaja pitää?

Toiset miettivät näitä, toiset ei. Minä mietin itsekin mitä minun tulisi kirjoittaa postauksessani kustannustoimittajan kanssa (linkki). Mutta faktahan on että tähän ei tulisi uhrata aikaa. Sinun tulisi kirjoittaa juuri niistä asioista, joista itse haluat koska vain sillä voi pärjätä.

Viikkoraportti: 9 - Ideoita tulee, mutta kirjoittaminen tökkii

Vähän ollut hankala viikko kirjoittamisen suhteen, mikä on todella suuri harmi. Okei, koska ei ärsyttäisi ettei saa kirjoitettua. Nyt se vain ärsyttää kahta kauheammin koska ensi viikkoni on niin täynnä ohjelmaa, että taitaa jäädä aika monta tyhjää päivää. Tässä on nyt ollut tasainen lasku viikon saldossa. Onneksi ideoita on tullut.

Jotain hyvää sentään: sain sen haastattelun Piia Kaikkoselta.

Kirja-arvostelu: Huorasatu - Laura Gustafsson

3/5 pistettä - mustahuumori - noin 300 sivua - julkaistu vuonna 2011 - kustantanut Into - äidiltä varastettu kappale

Laura Gustafsson on Teatterikorkeakoulusta valmistunut dramaturgia. Hänen ensimmäinen teoksensa Huorasatu julkaistiin hänen vielä opiskellessa. Kirja poiki itselleen ilmestyessään niin Helsingin sanomien esikoiskirja-palkintoehdokkuuden sekä Finlandia-ehdokkuuden.

Tähtivaeltaja - esittely ja arvostelu

Eli minkälainen lehti kyseessä on, mitä se sen sivulta löytää ja mitä olen siitä mieltä

Tähtivaeltaja on suomalainen science fictioniin, fantasiaan, kirjoihin, sarjakuviin, elokuviin ja ties mihin muuhun keskittynyt lehti. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja on Helsingin Science Fiction Seuran lehti, jonka päätoimittajana toimii Toni Jerrman. Joka kerta 100 sivua ja 26 euroa vuodessa!

Onko se sitten hyvä?
(Juonipaljastus: tilaan lehteä itselleni.)

Sarjakuva-arvostelu: Batman - Pöllöjen hovi

5/5 pistettä - supersankari - noin 170 sivua - käsikirjoittanut Scott Snyder, kuvittanut Greg Capullo - kustantanut Egmont - arvostelukappale - ilmestynyt 2013

Vuonna 2011 DC Comics uudelleenkäynnisti koko DC-universumin The New 52 -projektilla. Kaikki julkaistavat sarjakuvat peruttiin ja 52 uutta ja vanhaa sarjakuvaa aloitettiin numerosta yksi. Hahmoista pyrittiin tekemään moderneja ja helposti lähestyttävämpiä uusille lukijoille. Nyt suomalaisille tarjoillaan 52:n Batman Pöllöjen hovin merkeissä.

Kirjoittamisesta: Miksi sinun pitäisi kirjoittaa romaani ja milloin

Eli miksi sinun ei kannata enää nyhvätä novellien ja muiden, lyhyempien projektien parissa, vaan siirtyä jo romaanin kirjoittamiseen ja miksi romaani on ainoa tekstimuoto, johon keskittyä

Joku lukijoista saattaa muistaa, että kirjoitin tässä jokin aika sitten varsin päinvastaista tekstiä. Silloin väitin, että aloittelevan kirjoittajan pitäisi keskittyä ensin novelleihin (linkki). Ja ihan totta se oli. Novellit on paras tapa aloittaa kirjoittaminen monista syistä, joita luettelin aiemmassa jutussa. Mutta hei, jos tosissaan puhutaan sinun pitäisi kirjoittaa vain romaaneja. Syitä tälle ei ole monia, mutta se yksi syy on liian tärkeä ohitettavaksi.

Kirja-arvostelu: Sielut kulkevat sateessa - Pasi Ilmari Jääskeläinen

3/5 pistettä - uuskumma, maaginen realismi, kauhu - noin 550 sivua - julkaistu vuonna 2013 -  kustantanut Atena - arvostelukappale

Pasi Ilmari Jääskeläinen on tuttu jo 90-luvulta, jolloin hän voitti Portti-lehden novellikilpailuja ja vuoden parhaalle genrenovellille myönnettäviä Atorox-palkintoja. 2000-luvulla Jääskeläisen tekstejä on voinut lukea myös kovissa kansissa niin novellikokoelmina kuin romaaneina. Kulttisuosiossa elävän kirjailijan Sielut kulkevat sateessa on miehen kolmas pitkä romaani.

Viikkoraportti 8 - Romaani se on, mutta toimiiko se?

Onnellinen mies tekstini on paisunut taas ja vahvasti näyttää, että kyllä se romaani mittoihin yltää. Nyt on kirjoitettua tekstiä jo yli 130 liuskaa ja lisää on jatkuvasti tulossa. Muuten on ollut varsin kiireistä. Selvä merkki siitä, että tämä on ollut kiireinen viikko on se, etten ole katsonut yhtään elokuvaa. Tämä on todellakin hämmentävää, en tiedä koska näin olisi käynyt. Siksi tällä viikolla ei ole elokuvasuositusta, mutta kirjoittamisestani taas on vähän laajempi stoori

Mitä jos ostaisit kirjan lahjaksi?

Toisin sanoen miksi kirja on hyvä lahja, mikä kirja on se oikea, miten löytää se ja miksi se sopii kaikille.

Joulu lähestyy huolestuttavaa vauhtia ja se tarkoittaa luonnollisesti / valitettavasti / onneksi lahjoja. Ovathan lahjat kivoja, mutta kun niitä pitää myös itse ostaa muille. Toisilla se tulee luonnostaan, toisten taas on tehtävä vähän enemmän (paljon enemmän) työtä sen eteen. Mitä ystäväni haluaisi? Eihän hänellä ole mitään mitä hän haluaa tai mistä tykkää tai hänellä on jo kaikki, ei hän ole vihjannut mitään. Lista syistä miksi ei keksi sopivaa lahjaa on loputon.

Toisaalta, kirjoja on ihan yhtä paljon.

Kirjoittamisesta: NaNoWriMo analyysissa - hyödyt ja haitat

Eli miten se oma Nano nyt meni,  miten Nanon opit tehostavat kirjoittamista ja miten ne tekevät todella suurta haittaa

Marraskuu on ohi ja NaNoWriMo on jäänyt taakse. Moni kirjoittaja huokaa kovaan ääneen ja kaivautuu sängyn pohjalle. Sormille on oma jääsanko ja koneen mainitseminenkin on kirosana. Sitten myöhemmin joulutohinalta ehtiessään voi käydä katsomassa mitä kaikkea on tullut kirjoittaneeksi. Mutta jos kirjoittaminen ei kaikille nyt maistu, niin jos kurkataan ja katsotaan miksi tähän hulluuteen tuli alun perin osallistuttua? Sillä kaikki tästä opittu on hyödynnettävissä ympäri vuoden, ei vain Nanon aikaan.

Viikkoraportti: 7 - Kirjoitanko sittenkin romaania?

Viikko on mennyt vaihtelevasti kirjoittamisen osalla. Harvinaisesti on ollut muutama päivä kun en ole saanut mitään kirjoittamisen saralla aikaan, mutta kun olen kirjoittanut, olen tehnyt yli päivätavoitteiden. Valitettavasti jään silti hieman tavoittestani. Nyt on kuitenkin uusi kuukausi ja kirjoittaa pitäisi entistä enemmän. Mitähän tästäkin tulee?