Kirjoittamisesta: Maanjäristykset ja armeijat tarvitsevat kasvonsa!

tai, Tiivistä suuri asia yhdeksi hahmoksi

Viime kerralla keskusteltiin siitä, miksi asiat tehdään henkilökohtaiseksi. Juttussa käytiin läpi sitä, miten jännitys kiristyy silloin, kun asioilla on todellista merkitystä tarinan hahmoille. Tällä kertaa jatkamme hieman samalla linjalle: perehdymme nimittäin hahmoihin ja siihen, miksi meidän lukijoina on päästävä heidän lähelle ja nähtävä heidän tunteensa. Miksi yhden henkilön selkeä kokemus on niin paljon voimakkaampi kuin tuhannen ihmisen?

Kirjoittamisesta: Kun toiminta muuttuu henkilökohtaiseksi

Henkilökohtaisuuksia päähenkilösi taisteluissa

Toimintasankarin alhaisin lausahdus on myös legendaarisin: takana auringonlasku, tyyntä ennen viimeistä myrskyä, sitten, se tulee: "Nyt se on henkilökohtaista." Tuhannet heittävät kätensä kasvoille ja kiroavat, miksi se piti mennä pilaamaan tällä siirapilla?

Miksi tosiaan, eihän kukaan voi enää ottaa tuollaista lausetta tosissaan. Se on lattea, tylsä, ennalta arvattava ja yksinkertaisesti urpo. Silti siihen törmätään niin usein, koska se on yksi tärkeimmistä tarinallisista keinoista.