3/5 pistettä - jännitys - noin 500 sivua / äänikirjassa 18 noin tunnin levyä - alkuperäinen nimi: Angles and Demons - Robert Langdon sarja #1 - julkaistu vuonna 2000, suomennettu 2005 - kustantanut WSOY - kirjastolaina - KUUNNELTU äänikirjana
Jännityskirjailija Dan Brown nousi kuuluisuuteen kirjallaan Da Vinci koodi, jossa symbologi Robert Langdon selvitti mysteerejä ympäri maailmaa. Landgon on seikkailut myöhemmin myös muissa Brownin kirjoissa, muun muassa Kadonneessa symbolissa ja uusimmassa, viime vuonna ilmestyneessä Infernossa. Robert Langdon sarja on tällä hetkellä maailman seitsemänneksi myydyin sarja ja Tom Hanks on esittänyt Langdonia kahdessa elokuvassa. Lähes 40 miljoonaa kappaletta myynyt Enkelit ja Demonit on kuitenkin osa, joka aloittaa koko Langdon sarjan.
Blogi kirjoittamisesta, kirjoista ja sarjakuvista. Vinkkejä kirjoittamiseen ja arvosteluja!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dan Brown. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dan Brown. Näytä kaikki tekstit
perjantai 9. toukokuuta 2014
Kirja-arvostelu: Enkelit ja Demonit - Dan Brown
Tunnisteet:
2000,
2005,
3/5,
Angels and Demons,
Dan Brown,
Enkelit ja Demonit,
Kirja-arvostelu,
kirjastolaina,
Lars Svedberg,
Robert Langdon,
WSOY,
äänikirja
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Kirjoittamisesta: Kohtauksen päättäminen jännittävästi - oikein ja väärin tehtynä
Eli mitä se tarkoittaa kun lukijalle ei kerrota mitä todella tapahtuu, miten sen pystyy täydellisesti mokaamaan ja miten luodaan todellista jännitystä
Tarinan jännitys perustuu usein (ei todellakaan aina) tietämättömyyteen. Ei tiedetä kuka murhaaja on, onko uhka todellinen, kuka tulee kuolemaan, ehditäänkö pelastaa uhrit. Kysymykset herättävät jännitystä ja jättävät lukijan ihmettelemään ja janoamaan lisää: minun on saatava tietää. Tuloksena on lukija joka ei edes huomaa ahmivansa kirjaa eteenpäin. Jykevä luvun lopetus ei anna lukijan laittaa kirjaa alas.
Siis mitä vähemmän lukija tietää, sen parempi? Valitettavasti ei.
Tarinan jännitys perustuu usein (ei todellakaan aina) tietämättömyyteen. Ei tiedetä kuka murhaaja on, onko uhka todellinen, kuka tulee kuolemaan, ehditäänkö pelastaa uhrit. Kysymykset herättävät jännitystä ja jättävät lukijan ihmettelemään ja janoamaan lisää: minun on saatava tietää. Tuloksena on lukija joka ei edes huomaa ahmivansa kirjaa eteenpäin. Jykevä luvun lopetus ei anna lukijan laittaa kirjaa alas.
Siis mitä vähemmän lukija tietää, sen parempi? Valitettavasti ei.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
