maanantai 3. marraskuuta 2014

Sarjakuva-arvostelu: Batman - Ensimmäinen vuosi

4/5 pistettä - supersankari - noin 140 sivua - käsikirjoittanut Frank Miller, kuvittanut David Mazzucchelli - alkuperäinen nimi Batman: Year One - julkaistu vuonna 1987, suomennettu 2007 - kustantanut Egmont

Vuonna 1987 Frank Miller lähti yhdistämään kaikki siihen mennessä kirjoitetut Batman tarinat ja luomaan hänelle täysin uuden alun. Legendan synty tiivistettiin neljään osaan ja yhä tänäkin päivänä sarja nostetaan äänestyksissä yhdeksi parhaimmaksi Batman tarinaksi. Teos on ollut suurena vaikutteena myös Christopher Nolanin Batman Begins elokuvalle

Bruce Wayne palaa 12 vuoden jälkeen Gothamiin, mutta tosin kuin kansa luulee, hän ei jää paikoilleen nauttimaan rikkauksistaan. Bruce on päättänyt, ettei Gothamia voida luovuttaa rikollisille, mutta miten hän vapauttaa sen pahasta, hän ei vielä tiedä. Tehtävä ei kuitenkaan onnistu ilman apua, varsinkin kun Gothamin poliisi kun vaikuttaa olevan korruptoitunut. Onneksi Gothamissa on sentään yksi puhdas poliisi: Jim Gordon. Yksittäisen ihmisen on silti vaikea muuttaa mitään, varsinkin kun koko kaupunki nousee vastaan.

Ensimmäinen vuosi on lujasti kiinni realismissa. Ainoa erikoisuus on Batman itse, ja hänkin on vain mies naamiossa. Superrikollisten tilalla on tavalliset konnat, jotka hallitsevat kaupunkia omalla rautaotteellaan. Tarinassa on aitouden tuntua, mikä saa ajattelemaan, että tarina voisi tapahtua oikeasti. Tämä näkökulma toimii erinomaisesti Batmanin syntyyn. Tunnelma on vankka ja pitää otteessaan loppuu nasti. Se ei tunnu supersankarisarjakuvalta jossa lihaksia pullistellaan ja kaupunkeja tuhotaan, koska se ei ole sellainen.

Vaikka Ensimmäinen vuosi kertookin Batmanin alun, on Gordon vähintään yhtä suuressa asemassa. Ensimmäiset kohtaukset Batmanin kanssa ovat huikeita, mutta Gordon tuo tarinaan aitouden tuntua ja voimakkaita tunteita. Gordonista saadaan näinkin lyhyessä tarinassa todella vahva hahmo, jonka ahdistavuuden voi aistia suoraan sivuilta. Siinä missä Waynen tarina on legendan alku, on Gordon vain yksi poliisi, mutta kenties juuri siksi se toimii niin hyvin. Gordon tuntuu keltä tahansa, hänen elämässään on huonoja valintoja ja epätoivoa, mutta silti hän yrittää selvitä niistä ja valita oikean tien.

Mazzucchellin taide on suhteellisen yksinkertaista, mutta väritys tuo siihen yllättävää voimaa. Kuvilla ei mässäillä ja vaikka ne ei henkä salpaakaan, onnistuu kokonaisuus vakuuttamaan. Hahmot ovat varsinkin onnistuneen näköisiä.

Ensimmäinen vuosi on tiivis paketti, mutta sitäkin suositeltavampi lukukokemus. Se on ehdoton lukuvalinta kaikille Batmanin ystäville, mutta varmasti myös kaikille muillekin, niillekin, jotka eivät supersankareista tavallisesti pidä. Tämä on tarina, joka kertoo tavallisista ihmisistä epätoivoisessa tilanteesta. Lukijana on helppo uppoutua tarinaan ja antaa sen viedä mukana kohti Gothamia.

Jälkikeskustelu - Ei sisällä juonipaljastuksia
Kuten olen maininnut blogissa aiemmin, on Frank Miller yksi omista esikuvistani. Miehen omat visiot, Sin City ja 300, ovat todellista herkkua, mutta niin ovat hänen käsikirjoituksensa muiden hahmoistakin. Sarjaan saatu syvyys nappaa syvältä kiinni, eikä Gordonin hahmo jätä rauhaan.

On myös hauska nähdä minkälainen Batman on hieman kömpelömpänä / aidompana versiona. Hän ei ole maailman paras taistelija-etsivä, vaan mies, joka etsii vielä kykyjään. Ensimmäinen kohtaaminen muutaman nuorukaisen kanssa tuntuu ylivoimaiselta, ja suurin riski on, että hän vahingossa satuttaa tai tappaa yhden heistä. Miten taistella vastaan ja pitää huolen, etteivät muut menehdy?

Olin lukenut tarinan aiemmin, mutta silloin se ei ollut vielä kolahtanut niin lujaa. Kenties silloin halusi lukea juuri sankarista, ei aidoista hahmoista. Nyt asiat ovat toisin. Toinen, mikä minulle on kasvanut, on Mazzucchellin taide. Tähän piti hetki totutella, se kun ei tunnu oikeastaan omaperäiseltä eikä häikäisevältä. Eikä se oikeastaan sellainen ole, se on varsin perustyyliä, mutta niin vahvasti tehty, ettei siitä voi olla pitämättä.

Minulta löytyy hyllystä myös Millerin Batman: Yön Ritari tarina, joka kertoo siitä kuinka Batman on jäänyt eläkkeelle ja joutuu palaamaan töihin. Tässä Miller on ollut itse kuvittajana ja taivas varjele - seassa on muutama sellainen kuva, jolla voisi seinät päällystää. Vinkkinä mainittakoon, että tuleva Batman v. Superman pohjautuu hyvin pitkälti juuri tuohon kirjaan.

1 kommentti: