Kirjoittamisesta: Miten ottaa vastaan palautetta

Ja sinä luulit tietäväsi, miten otat vastaan palautetta

Pari viikkoa sitten käytiin läpi sitä, miten annetaan palautetta. Tuloksena oli kätevä yhteenveto, jonka jokainen kirjailijanalku voi linkittää mahdollisille palautteen antajille. Nyt on taas aika keskittyä asian toiseen puoleen ja oman navan tuijottamisen sijaan katsoa kunnolla omaa peilikuvaa, ja nähdä mitä itse pitäisi tehdä.

Sarjakuva-arvostelu: The Essential Calvin and Hobbes - Bill Watterson

5/5 pistettä - huumori, strippi - noin 250 sivua - sisältää stripit vuodesta 1985, ensimmäisen stripin, vuoteen 1987 - kirjoittanut ja kuvittanut Bill Watterson - kustantanut Warner Book - Luettu englannikielinen versio- kirjastolaina

Kenties maailman tunnetuin strippisarja Calvin and Hobbes, Lassi ja Leevi, on julkisuutta välttelevän Bill Wattersonin tuotos. Sarjaa näytettiin parhaimmillaan 2 400 sanomalehdessä, ja vuonna 2010 se ilmestyi yhä viidessäkymmenessä maassa, muun muassa Helsingin Sanomissa, ja sen koottu kirjoja on myyty yhteensä lähes 45 miljoonaa kappaletta. Sarja on tullut myös siitä tunnetuksi, ettei Watterson ole myöntänyt lisenssioikeuksia millekään varusteelle, joten kaikki muu kuin itse sarjakuva, on piraattituotteita.

Viikkoraportti: 41 - Ei jumalauta kun on kuu-ma!

Lehdet väittävät, että eletään lämpimintä viikkoa viiteenkymmeneen vuoteen ja kotona tehdyn empiirisen tutkimuksen mukaan täällä on aivan laittoman kuuma. Sisällä paahtuu, ulkona paahtuu. Vaatteet päällä on hiki, ilman vaatteita on hiki. Ei ole mikään ihme, että aivotkin sulaa ja kaiken tyylinen ajatusmassa sen mukana.

Kirja-arvostelu: Makeannälkä - Ian McEwan

3/5 pistettä - romanttinen, historiallinen, kulttuuri - noin 380 sivua - alkuperäinen nimi Sweet Tooth - julkaistu vuonna 2012, suomennettu 2013 - kustantanut Otava - kirjastolaina

Ian McEwania pidetään yhtenä suurimpana englantilaisena kirjailijana. Hänen aiemmat kirjat ovat keränneet valtavasti kiitosta ja arvostusta, näistä esimerkiksi Lauantai ja Polte. Makeannälkä on hänen uusin romaaninsa.

Haastattelu: Kirjailija Jussi Katajala

Samaisessa tapahtumassa, jossa tapasin ja pääsin haastattelemaan Mia Vänskää, oli myös novellikirjailija Jussi Katajala. Siinä missä Vänskän haastattelu avasi romaanikirjoittamisen ja julkaistuksi tulemisen saloja, raotti Katajalan haastattelu novellien maailmaa. Kataja on julkaissut uransa aikana noin 50 novellia erilaisissa genrelehdissä ja antologioissa. Viime kesäkuussa hän julkaisi ensimmäisen oman teoksensa, novellikokoelman Leonradon rasia. Hän on myös mukana erilaisten pienkustantamoiden kanssa, joten kokemusta häneltä ainakin löytyy!

Kirja-arvostelu: Lohikäärmetanssi, nide 1 - George R. R. Martin

4/5 pistettä - fantasia - noin 600 sivua - Tulen ja Jään laulu -sarjan viides osa - alkuperäinen nimi A Dance with Dragons - julkaistu vuonna 2011, suomennos 2014 - kustantanut Kirjava - oma ostos

Viimeistään Game of Thrones -televisiosarjan myötä, George R. R. Martinin eeppinen fantasia on noussut yhdeksi kuumimmaksi ja odotetuimmaksi kirjasarjaksi. Tällä hetkellä sarja on suunniteltu päättyvän seitsemänteen osaan, mutta sitä ennen suomalaisille tarjotaan loputtoman pitkän odotuksen jälkeen viidennen osan suomennos. Kuten Miekkamyrsky, on Lohikäärmetanssi kuitenkin niin massiivinen, että se on jaettu kahtia. Toisen osan julkaisusta ei ole tiedotettu, mutta oletuksella sen pitäisi tulla vielä tänä vuonna.

Viikkoraportti: 40 - Miljoonat pelissä

Tällä viikolla ollaan tehty vähän muuta, mutta hei, tämä on ainutlaatuista. Se on vain kerran vuodessa! Anna nyt armoa!

Kirjoittamisesta: Palautteen antamisen jalo taito

eli miksi palautteen antaminen on helppoa ja sinäkin pystyt siihen

Jokainen kirjoittaja tarvitsee palautetta. Palaute on jopa niin tärkeää, että sen voidaan sanoa olevan suurin kirjoitusta kehittävä tekijä, toisinaan jopa enemmän kuin itse kirjoittaminen. Kirjoittaja ei koskaan voi katsoa omaa tekstiää niin objektiivisesti, että näkisi omat virheensä, tai edes vahvuutensa kunnolla. Kokenut kirjoittaja oppii tunnistamaan omat kompastuksensa, mutta siltikin tarvitaan joku ulkopuolinen vahventamaan nämä tunteet. Ulkopuoliset, joilla ei etukäteen ole mitään suhdetta tai odotusta tekstistä, näkevät tekstin täysin eri tavalla kuin sen kirjoittanut henkilö.

Tämän takia me kirjoittajat tarvitsemme niin kipeästi palautteenantajia. Tämä tehopaketti onkin suunnitteltu kaikille niille, joita palautteen antaminen koskee.

Kirja-arvostelu: FC Akateemiset - Terry Pratchett

3/5 pistettä - huumori, fantasia - noin 450 sivua - Kiekkomaailman 32. osa - alkuperäinen nimi Unseen Academicals - julkaistu vuonna 2009, suomennettu 2014 - kustantanut Karisto - arvostelukappale

Karisto on ollut hereillä kustannusohjelmansa kanssa ja julkaissut jalkapallon MM-kisojen alla Kiekkomaailma-tarinan, joka käsittelee niin ikään tuota hullua lajia, jossa ihmiset säntäävät pallon perässä outojen sääntöjen mukaan. FC Akateemiset eroaa MM-kisoista siinä, että ammattiurheilijoiden sijaan se heittää pallon Ankh-Morporkin velhoille. Eikä aina ole aivan selvää, miten säännöt menevät ja onko toista sallittua surmata kesken ottelun.

Viikkoraportti: 39 - Vain itse voit antaa itsellesi anteeksi

Tästähän alkaa tulla jonkinlainen rutiini: alkuviikko meni hyvällä sykkeellä tekstejä kirjoittaessa, mutta kun sain sillä hetkellä käsillä olevan homman valmiiksi, on takaisin palaaminen ollut hankalampaa. Tätä on seurannut muutama löysäilypäivä ja nyt pitäisi taas hypätä näppäimmistön ääreen.

Kirja-arvostelu: Elämäni seinäruusuna - Stephen Chbosky

3/5 pistettä - nuortenkirja - noin 240 sivua - alkuperäinen nimi: The Perks of Being a Wallflower - julkaistu vuonna 1999, suomennettu 2010 - kustantanut Basam Books - kirjastolaina

Elämäni seinäruusuna on yksi suosituista amerikkalaisista nuorten kirjoista. Kirjaa on ollut menestys lukijoiden keskuudessa, mutta Yhdysvalloissa sitä on myös yritetty kieltää kouluissa: kirjassa kuvattu seksi, alkoholi ja huumeet ovat yllätyksettömästi koettu haitallisena nuorille. Kirjaa on verrattu J. D. Sallingerin Sieppari ruispellossa teokseen ja kirjailija itse on sanonut sen olleen yksi hänen esikuvistaan. Vuonna 2012 ilmestyi kirjaan perustuva elokuva, jossa yhtenä pääosanesittäjistä on Emma Watson.

Haastattelu: Kirjailija Mia Vänskä

Aina toisinaan kirjastoissa järjestetään tilaisuuksia, joihin saadaan ihka oikeita kirjailija vieraita. Itse kun on tämänlainen kirjailijaintoilija, niin pakkohan sitä oli suunnatu Sellon kirjastoon 14.5. Teemana oli kauhukirjallisuus, joita oli edustamassa Mia Vänskä ja Jussi Katajala.

Ensimmäinen havainto oli kuitenkin se, miten vähän ihmisiä näissä tilaisuuksissa on. Olen kohdannut saman ilmiön jo moneen kertaan. Silloinkin kun kävin katsomassa amerikkalaista Scott Turow kirjailijaa, ei paikkalla ollut kuin viitisentoista henkeä ja minä ainoa miesedustaja. Nyt ei ollut sitäkään määrää. Tämä on todella suuri sääli, meille kun näitä järjestetään. Mikäköhän siinä on, kun ihmiset eivät kuitenkaan paikalle ilmesty? Onko "vika" kirjastoissa, joiden ohjelmaa ihmiset eivät löydä, vai jossain aivan muussa?

Kuuntelin juttua kiinnostuneena, mutta kun se oli päättynyt, halusin kuulla vielä lisää. Siksi päätinkin kysyä kirjailijoita keskustelemaan aiheestani vielä hetken aikaa. Tässä on jutun ensimmäinen puolikas Vänskän kanssa, ja täältä on löydettävissä haastattelu Katajan kanssa. Tässä jutussa Mia kertoo niin kirjailijaksi tulemisesta kuin omista kirjoittamistavoistaan. Siis mahtava paikka nähdä hieman kulissien taakse!

Kirja-arvostelu: Tähtiin kirjoitettu virhe - John Green

4/5 pistettä - nuortenkirja - noin 340 sivua - alkuperäinen nimi: The Fault in Our Stars - julkaistu vuonna 2012, suomennettu 2013 - kustantanut WSOY - kirjastolaina

 Nuortenkirjailija John Green on kerännyt Amerikassa suosiota jo jonkin aikaan, mutta vasta hänen viimeisin, Tähtiin kirjoitettu virhe, löi hänet todella läpi. Kirjasta on tulossa tänä kesänä samanniminen elokuvaversio. Greenin muita kirjoja ovat muun muassa Paper Towns ja Looking For Alaska, Tähtiin kirjoitettu virhe on hänen ainoa suomennoksensa.

Viikkoraportti: 38 - Hyvän mielen kirjoittamista

Tämän viikon tulokseen olen tyytyväinen ja en. Ensin saatiin hyvin aikaan, sitten vähän vähemmän ja sitten taas enemmän. Hyvää on se, että omasta mielestä tuntuu menevän hyvin (tosin kukaan ei ole vielä tekstiäni lukenut) ja kirjoittaminen on ollut pirun hauskaa.

Kirja-arvostelu: Sata kummaa kertomusta - Shimo Suntila

3/5 pistettä - raapalekokoelma, huumori, fantasia - noin 110 sivua - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut Kuoriaiskirjat - kirjastolaina

Shimo Suntila on tullut tunnetuksi aktiivisuudestaan suomalaisten genrenovellien parissa. Hän on ollut mukana lukuisissa novellikokoelmassa, muun muassa Ja hän huutaa -antologiassa, niin kirjoittajana kuin toimittajana. Kotisivullaan, Routakodossa, hän arvostelee muun muassa kirjoja ja vuonna 2012 hän aloitti hieman erilaisen projektin: hän päätti kirjoittaa vuoden jokaisena päivänä uuden raapaleen. Näitä lyhyt tarinoita kertyi karkausvuoden kanssa 366 ja nyt painettuun kokoelmaan, Sata kummaa kertomusta, on koottu sata parasta.

Kirjoittamisesta: Raapale - tarinaa lyhyessä muodossa

Mikä ihme raapale on, millaisia niitä on ja miksi niitä kannattaisi kirjoittaa?

Maailma ja ihmiset sen mukana muuttuvat yhä kiireisimmiksi, niin, ettei kappaletta pidempää tekstiä kukaan jaksa lukea. Romaanit heitetään mäkeen ja novellikin alkaa ahdistaa. Siinähän pitää jo kääntää sivuja. Onneksi vastauksena on raapale. Sen nyt ainakin jaksaa lukea, vaikka kuinka pahaa tekisi, mutta mikä se oikein on?