Sarjakuva-arvostelu: Sin City: A Dame to Kill for - Frank Miller

4/5 pistettä - noir, toiminta - noin 210 sivua - toinen kuudesta Sin City kokoelmasta - käsikirjoittanut ja kuvittanut Frank Miller - julkaistu vuosina 1993-1994 - kustantanut Dark Horse Comics - luettu englanniksi - oma ostos

Frank Millerin tyyllitelty rikos noir sarjakuva Sin City kertoo kovista miehistä ja pyörryttävän kauniista naisista. Synnin kaupungissa kaikki on mahdollista eikä kukaan ole koskaan lopullisesti kuivilla. Tämä teos antoi nimensä toiselle Sin City elokuvalle, joka näki päivänvaloa tänä kesänä. Elokuvan myötä sarjakuvan suomennoksesta on otettu uusi painos, joka kulkee nimellä Kaiken takana on nainen. Sin Cityn ensimmäinen osa, The Hard Goodbye, on arvosteltu täällä.

Dwight McCarthy on päässyt irti kaikesta siitä pahasta, joka piti hänen elämäänsä hallinnassa. Nyt hänellä on uusi työ ja tarkoitus, eikä aikaa ole murehtia vanhoja pahuuksia. Sitten entisen elämän haamu, kuvan kaunis viettelijätär, Ava Lord, saapuu takaisin hänen elämäänsä vaatien apua ja suojaa. Dwight pyrkii taistelemaan sisällään myrskyävää hirviötä vastaan, mutta kauanko hän kykenee siihen?

Frank Millerin mustavalkoinen taide ja tarina nappaavat heti ensimmäisestä ruudusta mukaansa. Sin Cityn hikinen tunnelma välittyy käsinkosketeltavana mustavalkoisista ruuduista. Siluetit kaappaavat upeudellaan hengen ja luonnosmaiset sutaisut näyttävät hahmojen hirviömäisen puolen. Vaikka mukana on muutamia ei niin onnistuneita vetoja, on taiteen taso ensiluokkaista, ja yksi suurimmista syistä, miksi kirjaan kannattaa tarttua.

Tarina itsessään on juuri niin savuinen kuin olettaa saattaakin. Vahvimmatkin miehet taipuvat kaunottaren edessä, jopa silloinkin kuin se tietoisesti vahingoittaa omaa terveyttään. Intohimo ja rakkaus repivät ja raastavat näitä ihmisiä läpi helvetin. Mukaan on saatu muutamakin käänne, jotka pitävät tarinan mielenkiintoisena ja raikkaana aina armottomaan loppuunsa.

Verrattaessa ensimmäiseen Sin City albumiin, ovat molemmat hyvin samanlaisia niin tunnelmalta, tarinalta kuin taiteeltakin. Miller on kuitenkin kyennyt tuomaan tarpeeksi uutta erottaakseen aiemmasta. Se on ehdottomasti saman kaupungin tarina, mutta uusi päähahmo ja tämän omat painajaiset tuovat mukaan paljon uutta.

Sin City ei ole kaikille, sen tyyllitelty mustavalkotaide ei saa kaikista otetta eikä sen karu maailma jossa huorille on oma kaupunginosansa, ole kaikille kuljettavaksi. Jos kuitenkin etsii kaupunkia, jossa jumnalattaret saattavat viedä sinut paratiisiin ja vuoren kokoiset korstot tuovat sinut hakattuna takaisin, on Sin City juuri sitä mitä tarvitset.

Jälkikeskustelu - Ei sisällä juonipaljastuksia
Minun oli tarkoitus lukea tämä osa ennen uusinta elokuvaversiota, mutten valitettavasti ehtinyt. Kuten elokuvan arvioinnissa jo kerroin, ei elokuva valitettavasti ollut sitä, mitä siltä halusin. Se oli liian paisunut ja ainutlaatuisen hieno, ollakseen todella sitä, mitä sen piti olla.

Tämä vaikutti selvästikin myös sarjakuvan arvioon, sillä tiesin juonen jo etukäteen. Elokuvissa minua ei tulevat käännökset järkyttäneet tai oikeastaan edes suuresti yllättäneet, enkä siksi osaa sanoa, toimivatko ne paremmin sarjakuvassa. Toisaalta taas minusta tuntuu, ettei niiden ole tarkoituskaan. Käänteet pitävän tarinan liikkeessä ja tuovat siihen eloa, mutta se ei roiku niiden varassa ja odota, että katsojaa hämmästytetään vähän väliä. Sen muut elementit, tunnelma, taide, tapahtumat ylipäätänsä, riittävät pitämään lukijan erittäin viihtyneenä.

Tunnelma tosiaan on kohdalla ja vaikka elokuva oli mitä oli, oli hauska muistella miten sarjakuvan kuvat oli käännetty suoraan valkokankaalle.

Dame to Kill for toimi huomattavan paljon paremmin sarjakuvana, enkä se ostamista kadu hetkäkään. Sin City kokoelmani kasvaa ja niin myös intoni sarjaa kohtaan