Kirja-arvostelu: Fight Club - Chuck Palahniuk

3/5 pistettä - trilleri, satiirinen - noin 210 sivua - julkaistu vuonna 1996, suomennettu 2006 - kustantanut W. W. Norton - luettu englanniksi, löytyy suomennettuna - kirjastolaina

Kun Chuck Palahniukin ensimmäinen kirja, Invisible Monsters, hylättiin liian häiritsevänä, kirjoitti hän toisen kirjan. Palahniuk lähti kirjoittamaan kostona vieläkin häiriintyneempi kirja, jonka tuloksena syntyi novellista romaaniksi laajennettu Fight Club. Kirjasta tuli menestys ja muutaman vuoden päästä David Fincher alkoi kuvata kirjan elokuvaversiota. Elokuva floppasi teattereissa, mutta DVD-julkaisu teki siitä kulttielokuvan. Fight Club on tällä hetkellä IMDB:n kymmeneksi parhaiten arvosteltu elokuva.

Sarjakuva-arvostelu: Sin City: A Dame to Kill for - Frank Miller

4/5 pistettä - noir, toiminta - noin 210 sivua - toinen kuudesta Sin City kokoelmasta - käsikirjoittanut ja kuvittanut Frank Miller - julkaistu vuosina 1993-1994 - kustantanut Dark Horse Comics - luettu englanniksi - oma ostos

Frank Millerin tyyllitelty rikos noir sarjakuva Sin City kertoo kovista miehistä ja pyörryttävän kauniista naisista. Synnin kaupungissa kaikki on mahdollista eikä kukaan ole koskaan lopullisesti kuivilla. Tämä teos antoi nimensä toiselle Sin City elokuvalle, joka näki päivänvaloa tänä kesänä. Elokuvan myötä sarjakuvan suomennoksesta on otettu uusi painos, joka kulkee nimellä Kaiken takana on nainen. Sin Cityn ensimmäinen osa, The Hard Goodbye, on arvosteltu täällä.

Kirja-arvostelu: The Big Sleep - Raymond Chandler

3/5 pistettä - noir, rikos, klassikko - noin 230 sivua - ilmestynyt vuonna 1939, suomennos Syvä uni ilmestynyt vuonna 1966 - kustantanut Penguin Books - luettu englanniksi - kirjastolaina

Noir- ja kovaksikeitetyn -kirjallisuuden esikuva The Big Sleep, Syvä uni, aloittaa yksityisetsivä Philip Marlowen tutkimukset. Raymond Chandler aloitti kirjoittamisen neljäkymmentäviisi vuotiaana menetettyään työnsä. Hän kirjoitti novelleja ja seitsemän romaania, joissa kaikissa on pääosassa Marlowe. Chandlerin kirjoitustyyliä voidaan väittää vähintäänkin erikoiseksi: hän omien sanojensa mukaan "kannibalisoi" novellejaan ja yhdisteli niitä rakentaakseen romaaneja. The Big Sleepkin on yhdistelmä useampaa novellia, joilla ei alkuun ollut mitään yhteyttä toisiinsa.

Sarjakuva-arvostelu: Saints - Gene Luen Yang

3/5 pistettä - historiallinen - noin 170 sivua - Boxers and Saints tarinan toinen puolikas - käsikirjoittanut ja kuvittanut Gene Luen Yang, värittänyt Lark Pien - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut First Second - EI suomennettu - kirjastolaina

Gene Luen Yangin toinen osa Boxers and Saints tarinasta kertoo Boksari kapinan (Boxer Rebellion) toisen puolen. Tällä kertaa pääosassa on kristinuskoon kääntyneet kiinalaiset, joita boksarit pitivät samalla tavalla pahoina, kuin muitakin valloittajia. Saints on selvästikin tarinan toinen osa ja tulisi lukea Boxersin jälkeen, sillä vaikka se toimii myös yksittäisenä teoksena, vie se aiempaa tarinaa hieman eteenpäin. Yang on julkaissut aiemmin kehutun American Born Chinese sarjakuva-albumin.

Sarjakuva-arvostelu: Boxers - Gene Luen Yang

4/5 pistettä - historiallinen, fantasia - noin 330 sivua - ensimmäinen puolikas Boxers and Saints tarinasta - käsikirjoittanut ja kuvittanut Gene Luen Yang, värittänyt Lark Pien - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut First Second - EI suomennettu - kirjastolaina

Gene Luen Yangin Boxers and Saints on kaksiosainen tarina Kiinassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tapahtuneesta Boksarikapinasta (Boxer Rebellion). Kapinassa kiinalaiset vastustivat länsimaalaisia ja kristinuskoa näiden yrittäessä vallata maata itselleen. Ensimmäinen osa, Boxers, kertoo kapinoitsijoista ja toinen osa, Saints, kertoo kristinuskoon kääntyneistä kiinalaisista. Yang on julkaissut aiemmin kehutun American Born Chinese sarjakuvan.

Sarjakuva-arvostelu: Before Watchmen: Ozymandias / Crimson Corsair

3/5 pistettä - supersankari, Vartijat - noin 250 sivua, sisältää kaikki kuusi osaa Ozymandias ja kolme osaa Crimson Corsair sarjaa - käsikirjoittanut Len Wen, artistit Jae Lee, John Higgins, Steve Rude - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut DC Comics - englanniksi, EI suomennettu - kirjastolaina

Viime vuonna Egmont suomensi kaksi Before Watchmen -albumia, Vartijat Ennen: Koomikko ja Rorshach sekä Silkkiaave ja Minuuttimiehet, jotka molemmat olivat harmillisen epätyydyttäviä teoksia. Uuden sukupolven visiot Vartijoista eivät onnistuneet tuomaan mitään uutta Alan Mooren mestariteokseen, jota oikeutetusti pidetään yhtenä parhaana sarjakuvana. Before Watchmen: Ozymandias / Crimson Corsair on kolmas kokoelma, joka sisältää edellä mainittujen jälkeen yhden osan pituisen tarinan Dollar Billistä. Tämän suomennoksesta ei ole tietoa.

Kirja-arvostelu: The Ocean at the End of the Lane - Neil Gaiman

3/5 pistettä - satu, fantasia - 250 sivua - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut Headline - EI suomennettu - kirjastolaina

Brittiläinen kirjailija Neil Gaiman on yksi nykyfantasian suurimmista nimistä. Hän on kirjoittanut lukemattomia hittiromaaneja, kuten American Gods (Unohdetut jumalat), The Graveyard Book (Hautausmaanpoika) ja Coralin. Tämän lisäksi hän on tunnettu sarjakuva-alalla, niin Batmanin käsikirjoittajana, kuin ylistetyn Sandman -sarjan luojana. Vuonna 2013 Gaiman julkaisi uusimman romaaninsa, The Ocean at the End of the Lane, joka äänestettiin Britannian National Book Awardsien voittajaksi. Kirjasta on tulossa myös elokuva.

Kirjoittamisesta: 500 Ways to Tell a Better Story - Chuck Wendig

3/5 pistettä - kirjoitusopas - noin 180 sivua - kustantanut Chuck Wendig - julkaistu vuonna 2012 - ilmainen kampanjakirja - EI suomennettu

Räväsuu Chuck Wendig kirjoittaa romaaniensa, kuten arvostelemani Blackbirds, lisäksi blogiaan Terribleminds, jossa hän diktaattorin elkein jakaa ajatuksiaan niin kirja-alasta, kuin tacoista ja drinkeistä. Tästä blogista on lähtenyt liikkeelle hänen 25 tapaa tehdä asia X -artikkelit, joissa hän käsittelee kaikkia kirjoittamisen osa-alueita. Wendig on jälkeen päin itse kustantanut näitä omiksi e-kirjoiksi ja 500 Ways to Tell a Better Story tosiaankin kertoo viisisataa asiaa kirjoittamisesta, eikä sittenkään kerro.

Kirja-arvostelu: Paper Towns - John Green

3/5 pistettä - nuortenkirja - noin 300 sivua - julkaistu vuonna 2008 - kustantanut Bloomsbury - EI suomennettu - lainakirja

John Green on yksi tämän hetken suosituimmista nuortenkirjailijoista. Hänen uusin teoksensa Tähtiin kirjoitettu virhe, The Fault in Our Stars, nousi New Yorkin Bestsller -listan ensimmäiseksi ja on saanut täksi kesäksi elokuvaversion. Se on ainoa suomeksi käännetty Greenin kirja, vaikka miehellä onkin läjäpäin muitakin kirjoja. Paper Towns on Greenin kolmas teos.

Sarjakuva-arvostelu: The Essential Calvin and Hobbes - Bill Watterson

5/5 pistettä - huumori, strippi - noin 250 sivua - sisältää stripit vuodesta 1985, ensimmäisen stripin, vuoteen 1987 - kirjoittanut ja kuvittanut Bill Watterson - kustantanut Warner Book - Luettu englannikielinen versio- kirjastolaina

Kenties maailman tunnetuin strippisarja Calvin and Hobbes, Lassi ja Leevi, on julkisuutta välttelevän Bill Wattersonin tuotos. Sarjaa näytettiin parhaimmillaan 2 400 sanomalehdessä, ja vuonna 2010 se ilmestyi yhä viidessäkymmenessä maassa, muun muassa Helsingin Sanomissa, ja sen koottu kirjoja on myyty yhteensä lähes 45 miljoonaa kappaletta. Sarja on tullut myös siitä tunnetuksi, ettei Watterson ole myöntänyt lisenssioikeuksia millekään varusteelle, joten kaikki muu kuin itse sarjakuva, on piraattituotteita.

Sarjakuva-arvostelu: Chew - the Omnivore Edition vol. 2

3/5 pistettä - musta huumori, agenttitarina - käsikirjoitus John Layman, kuvitus Rob Guillory - sisältää sarjan osat 11-20, noin 260 sivua - EI suomennettu - julkaistu vuonna 2011 - kustantanut Image Comics - lainakirja

Ensimmäinen Chew aloitti tarinan Tony Chusta, erikoisagentista jolla on erikoinenkyky: syödessään jotain, Tony saa psykedeelisen vision siitä, mitä ruoka on kokenut. Jos hän syö banaanin, hän tuntee missä se on kasvanut ja mitä lannoitetta siihen on käytetty. Jos hän syö lihaa, hän tuntee miten se on teurastettu ja tehty pihveiksi. Ja jos hän syö ihmistä, no... Ensimmäiset kymmenen osaa Chewista olivat ratkiriemukkaita ja nerokkaita, vaikka siinä omat ongelmat olivatkin. Jatkolta on kuitenkin lupa odottaa paljon lisää.

Kirja-arvostelu: Steelheart - Brandon Sanderson

4/5 pistettä - young adult, dystopia, toiminta, huumori - noin 400 sivua, noin 12 tuntia äänikirjana - the Reckoners sarja, osa 1 - julkaistu vuonna 2013 - kustantanut Delacorte Press - EI suomennettu - kuunneltu äänikirjana

Brandon Sandersonilta ei ole suomennettu yhtäkään kirjaa, mutta se ei hänen suosiotaan hidasta: Amerikoissa Sanderson on yksi suurimmista fantasian kirjailijoista. Hänen nimensä räjähti kaikkien näkyville viimeistään siinä kohti, kun hänet palkattiin viimeistelemään Robert Jordanin Ajan pyörä fantasiasarja Jordanin kuoltua. Mutta osaa Sanderson omiakin bestsellerkirjoja kirjoittaa, joista muun muassa hänen Mistborn ja the Stormlight Archive sarjat. Stormlight Archivesta on ilmestynyt juuri toinen osa ja jo nyt se on noussut huippusuosioon. Yli tuhat sivuiset eepokset ovat Sandersonin leipätyö ja intohimo, mutta se ei tarkoita, että kevyemmät romaanit olisivat hänelle uutta, onhan hän kirjoittanut Steelheartin lisäksi lastenkirjoja.

Steelheart on kuitenkin Sandersonin ensimmäinen yritys ruuhkaiselle nuorten aikuisten markkinoille. Vaikka lähtökohta on turvallinen nuorten dystopia, on Sanderson selvästi tuonut jotain uutta ja merkittävää.

Sarjakuva-arvostelu: Chew: the Omnivore Edition Vol. 1

4/5 pistettä – musta huumori, agenttitarina - käsikirjoittanut John Layman, kuvittanut Rob Guillory - sisältää sarjan osat 1-10, noin 260 sivua - EI suomennettu - julkaistu vuonna 2010 - kustantanut Image Comics - lainakirja

Chew kertoo Tony Chusta, agentista jolla on erikoinen kyky: kun Tony syö jotain, hän kokee psykedeelisen kuvan siitä, mitä tuo ruoka on tuntenut. Jos hän siis syö banaania, hän tuntee millaisessa puussa hedelmä on kasvanut, mitä lannotteita siinä on käytetty ja koska se on poimittu. Jos hän syö lihaa, no, hän tuntee jotain ihan muuta. Kenties eläimen teurastuksen ja sen, miten se pistetään lihamyllyyn. Ei olekaan ihme, että Tony syö käytännössä punajuuria, josta hän ei saa minkäänlaista visiota. Ja tästä, jos jostain löytyy juttua kerrottavaksi.