Gene Luen Yangin Boxers and Saints on kaksiosainen tarina Kiinassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tapahtuneesta Boksarikapinasta (Boxer Rebellion). Kapinassa kiinalaiset vastustivat länsimaalaisia ja kristinuskoa näiden yrittäessä vallata maata itselleen. Ensimmäinen osa, Boxers, kertoo kapinoitsijoista ja toinen osa, Saints, kertoo kristinuskoon kääntyneistä kiinalaisista. Yang on julkaissut aiemmin kehutun American Born Chinese sarjakuvan.
Little Bao käy perheineen tavalliseen tapaan markkinoilla ostoksilla ja katsomassa oopperaa, kun ulkomaalaiset paholaiset saapuvat paikalle. He vaativat asioita, joihin heillä ei ole oikeutta ja tuhoavat kylän jumalpatsaan. Kylä on raivoissaan, mutta kykenemätön tekemään mitään. He pelkäävät liiaksi seurauksia ja katsovat peläten vierestä. Little Bao haluaa taistella näitä muukalaisia vastaan, mutta se vaatii paljon enemmän kuin hän arvaakaan.
Kirjan avatessa on ensimmäinen havainto se, miten yksinkertaista ja tylsää sen kuvitus on. Yksityiskohtia ei ole käytännössä lainkaan, kaikki näyttää samalta ja parhaimmillaan hahmoilla on kasvoina vain viiva suuna ja pisteet silminä. Alkuun tätä on todella tylsää lukea ja suurelta osin tyhjät sivut menevät ohi nopeammin kuin ehtii arvatakaan. Mieleen tulee jokin tyhjän päiväinen kolmen markan budjetilla tehty lauantaiaamun lastenpiirretty.
Kun tarina etenee jonkin aikaa, alkaa huomata jotain erikoista: kuvitus on yhä edelleen yksittäisenä ja irrallisena, tylsää ja merkityksetöntä, mutta yhdistettynä tähän tarinaan se toimii pelottavan hyvin. Yksinkertaisuus alkaa hurmata ja pienet asiat vakuuttavat suuresti. Ei näitä kuvia missään nimessä julisteiksi haluaisi, mutta kun sivun kääntää ja tarina löytää huippukohtansa, saa kuvat aikaan kylmiäväreitä. Ne onnistuvat kertomaan oman erikoisen tarinansa ja sopivat siihen erinomaisesti.
Tarina alkaa hitaanpuoleisesti pohjustuksella, mutta kun tarina käynnistyy, ei sitä käy enää pysäyttäminen. Tarinan kulun osaa päätellä etukäteen, mutta se ei suinkaan tee tarinasta huonompaa vaan päinvastoin: tarinan eteenpäin lukeminen tuntuu raskaalta kun osaa aavistaa miten rankka tie hahmoja kohtaa. Kapinan aloittaminen on suuri ja verinen teko, jonka vaikutuksia ei aina voi arvata etukäteen. Seasta löytyy myös hippunen huumoria ja romantiikkaa, joka tuntuu aina ajoittain sopivan tarinaan ja toisinaan ei.
Kirjan suurin erikoisuus esitellään alussa, kun siihen sekoitetaan fantasiaa mukaan. Kun tämä esitellään ensimmäisen kerran tarinaan, tuntuu se oudolta ja lähes luotaantyöntävältä, mutta muuttuu myöhemmin luonnolliseksi osaksi tarinaa ja sen kulkua. Se ei kuvaa siis täysin realistisesti kapinaa, vaikka mukaileekin sitä hyvin vahvasti.
Boxers kertoo kapinan ensimmäisen näkökulman ja vakuuttaa Yangin kyvyistä kertoa kiehtova tarina. Kun kuvitukseen ja tarinaan uppoaa, se myös pitää kiinni aina loppuun asti. Yksinkertaiset kuvat muuttuvat traagisen tarinan puitteissa eläviksi ja kauniiksi. Boxers on erinomainen sarjakuva luettavaksi, se näyttää selvästi, ettei yhdessäkään sodassa ole kunniaa.
Jälkikeskustelu - sisältää juonipaljastuksia
Boxers osoittaa taas miten hyvä opettaja fiktio voi olla tosi maailman asioissa. Ei tätä tietenkään voi ottaa täyten totena ja viitata siihen faktana, mutta se selvensi minulle kirkkaasti mistä kapinasta oli kyse (käsitykseni mukaan Yang oli käyttänyt kaksi vuotta taustatyöhön, joten uskoisin tämänkin olevan suhteellisen luotettavaa). Mieleen tulee Maus, joka poltti mieleeni selvimmän kuvan toisesta maailmansodasta, mitä tähän mennessä on tullut. Tiedä sitten johtuuko tämä siitä, että lukiossa oppinut on jo unohtunut vai mistä, mutta huomasin oppivani paljon uutta (tai muistelevani paljon vanhaa). Ja jos jotain, niin ainakin fiktio onnistuu herättämään mielenkiinnon, johon tavalliset koulukirjat eivät kykene. Nyt minä tosiaankin haluan lukea lisää tästä kapinasta.
Ainoa pettymys oli se, miten tässä viitattiin tarinan toiseen osaan. Saints näyttää kannen perusteella olevan naispäähenkilön tarinan ja Boxersissa huomioidaan tämä tyttö muutaman kerran. Ja... siinä oikeastaan se. Tähän viitataan muutama hassu kerta ja oikeastaan näytetään, minkä on oltava tämän toisen osan loppu. Se on omalta osaltaan kiva, mutta todella antiklimaattinen lopetus. Itse odotan toisen puoliskon avaavan tarinaa eri tavalla, mutta tämän perusteella näin ei näytä olevan, ei ainakaan olettamallani tavalla. Halusin tarinoiden olevan enemmän yhdessä toisiinsa, mutta minkäs teet. Minä vastan aloitin Saintsin, joten sen tarkemmin en osaa sanoa, mitä se kertoo.
Muuta tässä ei oikeastaan ollutkaan, tarina oli upea. Se vei minut täysin mukanaan ja osasihan siinä arvata, ettei kapinalle käy hyvin ja, että Bao tulee kadottaneeksi itsensä matkallaan. Tarinassa kohdataan kauheita asioita ja tehdään hirveitä tekoja, vaikkei se olekaan mitenkään visuaalisesti raaka.
Kaiken kaikkiaan erittäin hieno teos, joka onnistui yllättämään minut. Tämän ei olisi pitänyt olla näin hyvä, mutta mikäs minä sellaisesta valittamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti