The New 52 on jyrännyt historian uusiksi, mutta Batmanissa uudistuksen merkit eivät ole suuria. Batman on yhä vahvempi, viekkaampi ja pahempi kuin kukaan muu Gothamin kaduilla, sanoivat legendaariset psykopaatit siihen mitä tahansa. Uudistus on kuitenkin tehnyt yllättävän valinnan ja Batman-sarjakuva lähtee uusille teille luomalla vihollisen mystisestä Pöllöjen hovista.
Scott Snyderin, joka on käsikirjoittanut aiemmin muun muassa Amerikan Vampyyria, kirjoittama Pöllöjen hovi on erinomaista sarjakuvaviihdettä. Vaikka alkuun harmittaisikin, etteivät jo valmiiksi rakastetut ja pelätyt viholliset pääse parrasvaloihin, on ratkaisu hyvin toimiva. Snyder on tehnyt uudesta vihollisesta pelätyn ja vakuuttavan, ja lukija itsekin haluaa selvittää, mistä Pöllöjen hovissa on oikein kyse. Batmanille on luotu todella vakuuttava vastus, jossa on vaaran tuntua, mikä ei ole helppo saavutus sarjakuvamaailmassa.
Teos näyttää samaan aikaan, miten Batman pyörittää koko alamaailmaa ja miten hänet murretaan pieniksi sirpaleiksi ylivoimaisen vastustajan edessä. Pöllöjen hovin ujuttaminen Bruce Waynen historiaan ei tunnu vakuuttavalta ja aivan lopussa oleva selitys aiemmista tapahtumista menee hieman yli hilseen. Muuten Snyder on luonut jännittävän Batman-tarinan. Vaikka hän ratkeaa muutamaan helppoon ratkaisuun, ei hän päästä yön ritaria helpolla.
Piirroksesta vastaava Greg Capullo on todella taitava piirtäjänä. Kuvat ovat yksityiskohtaisia ja kauniita. Yksityiskohtia ei myöskään ole liikaa, mikä on joidenkin kuvittajien ongelma. Kuvitusta jää kuolaamaan pitkäksikin aikaa ja varsinkin itse sankariin Capullo on saanut vakuuttavaa voimaa. Toisinaan Bruce Wayne itse näyttää poikamaiselta verrattuna Batmanin karuun jykevyyteen. Muissa hahmoissa tätä ongelmaa ei ole, ja varsinkin vastustajat näyttävät uhkaavilta. Ainoat satunnaiset ongelmat kuvissa ovat epäselvän sommittelun tulosta. Toisinaan on vaikea nähdä selvästi, missä mikin on, ja missä kaksi eri kuvaa eroavat toisistaan.
Pöllöjen hovi on ehdoton hankinta kaikille jännittävän ja kauniin supersankariviihteen ystäville. Taide on alusta loppuun silmiä hivelevän kaunista ja juonen mysteerit ja käänteet pitävät tarinan mielenkiintoisena. Viimeistään teoksen cliffhanger-lopetus saa lukijan janoamaan lisää Batman-sarjakuvaa, jota tarjoillaan myöhemmin tänä vuonna ilmestyvässä Pöllöjen kaupungissa.
Arvostelu on alunperin kirjoitettu Risingshadown sivulle, jonka kautta myös kirja on saatu: Risingshadow, Suomen suurin scifi- ja fantasiakirjallisuuteen keskittynyt sivusto.
Jälkikeskustelu - Varoitus - Sisältää juonipaljastuksia
Batman on supersankareista, ja oikeastaan kaikista fiktiivisistä hahmoista, paras. Kuningas jolla on huppu kruunun sijaan.
Sanomattakin lienee selvää, että kun kuulin Egmontin julkaisevan lähes tuoretta Batmania myös meillä, olin innoissaan. Odotin tätä kuin kuuta nousevaa tahi yötaivaalle heijastuvaa lepakkomerkkiä. Ja kun sain tuoreen kirjan kätösiini, voi pojat. Se oli kaikkea mitä olin toivonut sen olevan ja enemmän- Lujaa, toiminnallista tykitystä alusta loppuun. Olin alkuun hieman harmissani, ettei vihollisena ole ketään tuttua, esimerkiksi Jokerilla kun oli vain muutaman sivun cameo-rooli.
Harmini osoittautui turhaksi, sillä pöllöt nousivat heti todella siisteiksi hahmoiksi. Mystisiksi ja vaikuttaviksi. Järjestelmällisiksi tappajiksi. Snyder oli saanut kirjoitettua heihin oikeaa vaaran tuntua kun he rökittävät Batmania oikein olan takaa ja vievät hänen niin syvään pimeyteen ettei uskokaan. Siinä oikeasti luulee, että Batmanin päivät ovat koittaneet ja sekös vasta kaunista katsottavaa on.
Sitten vielä Capullon taide.
Oujee. Niiiiin nättiä. Kun näistä saisi taulukokoelman.
Pöllöjen hovi oli tähän mennessä varmaan paras Batman tarina jonka olen lukenut, yksi kauneimmista ja muutenkin jännittävimmistä sarjakuvista mitä silmäni ovat nähneet. Jos yönritari edes vähän maistuu, jännitys ja toiminta, mikä tahansa, niin ostakaa. Ostakaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti