Eli perustelut sille, mistä aina puhutaan, muttei koskaan selitetä
Se mainitaan kerta toisensa jälkeen: jos haluat kirjoittaa, sinun pitää lukea. Stephen King sanoo kirjassaan Kirjoittamisesta, että sinun tulee lukea ja kirjoittaa joka päivä, jos haluat kirjailijaksi. Eikä hän ole ainoa, itse asiassa lähes poikkeuksetta jokainen kirjailija sanoo ohjeiksi: kirjoita ja lue. Jotkut jopa sanovat, että jos et pidä lukemisesta, luovuta samantien kirjoittamisen suhteen.
Mikä siinä sitten on niin tärkeää? Miksi sinun tulee lukea?
Ensin: Mitä lukea
Lyhyt vastaus: kaikkea.
Pitkä vastaus: kaikkea mitä käsiisi saat ja sitten etsi vielä lisää.
Todellakin, lue kaikkea ja kokoajan. Sitähän sinä teet jatkuvasti, luet nytkin. Luet kokoajan mainoksia, television tekstityksiä, internettiä, viestejä joita lähetät, lista on loputon. Uutiset ja lehdet ovat hyvää luettavaa - mutta se ei riitä.
Koska kaikki tekevät tuon tyyppistä lukemista, on sinun tehtävänä lukea heitä enemmän. Sinun tulee lukea romaaneita ja novelleja. Pitkiä ja lyhyitä tekstejä, hyviä ja huonoja, korkea kulttuuria ja kioskipokkareita. Palkittuja ja myynti hittejä, niistä joista et ole koskaan lukenut. Omaa genreäsi ja itsellesi vieraita. Elämänkertoja, fantasiaa, jännitystä, romantiikkaa, toimintaa, scifiä, fantasiaa ja uuskummaa. Genrejä joista et pidä ja joita ihannoit, kirjailijoita joita halveksit.
Tulen käymään myöhemmässä jutussa tarkemmin läpi mitä lukea ja miksi, mutta tähän saumaan riittää seuraava: lue niin paljon kuin pystyt. Uutisten ja lehtien lukeminen on ensimmäinen askel, siinä saadaan jo kiinni sanoista ja kirjoitustyylistä, mutta fiktiivinen teksti on aina tärkeintä. Asiateksti ei riitä, vaan sinun on sukellettava muiden maailmoihin ja koettava toisia tarinoita.
Sinulla olisi hyvä olla kokoajan romaani kesken ja lukea jatkuvasti vähän. Päivinä jona et kykene kirjoittamaan tai et vain jaksa, sinun tulisi lukea. Kirjoittamisen jälkeen se on toisiksi paras asia mitä sinä voit tehdä auttaaksesi kirjoittamistasi, ja lähes yhtä tärkeää kuin kirjoittaminen, osassa tapauksissa jopa tärkeämpää.
Miksi tekosyitä ei hyväksytä
Jos haluat, sinulla on aina aikaa. Niin kirjoittamiselle, kuin lukemisellekin. Se on vain siitä kiinni, mitä olet valmis uhraamaan, ja lukeminen? Se ei ole hirveän suuri uhraus. Vaikka teet samalla
"työtä" ja tutkit muiden tekstejä, se on lopulta viihdettä. Kai sinullakin sille aikaa löytyy? Kirjoittajan on hyvä lukea kriittisesti ja analysoitava mitä kaikkia keinoja kirjoittaja on käyttänyt tekstiä luodessaan oppiakseen parhaiten, mutta se ei saisi pilata lukukokemusta.
Ota kirja yöpöydälle ja lue vaikka vain yksi luku illassa. Kyllä, kirjan lukeminen on hidasta, mutta kuka ei ehdi lukea yhtä lukua? Ota pokkari töihin tai kouluun ja lue tauoilla ja matkoilla. Jos sinulla on e-lukija, saat kannettua sen minne vaan. Jos ei, niin älypuhelimilla voi myös lukea. Jos et itse ehdi lukea, niin hanki äänikirja ja kuuntele sitä matkoilla ja urheillessasi.
Sinun ei tarvitse kantaa tiiliskiveä mukana jossa on sadan sivun lukuja, vaan kykenet ihan hyvin lukemaan. Mahdollisuuksia löytyy tänä päivänä loputtomasti, ja niin löytyy kirjojakin.
Eikä aina kirjaa tarvitse lukea loppuun. Totta kai suurin osa haluaa, mutta sekin riittää, että luet sieltä täältä. Kokonaisuuden lukemalla saat enemmän irti, mutta se ei ole välttämätöntä.
Miksi lukea: se lista
Se kasvattaa mielikuvitusta ja inspiroi
Tämä on kaksiteräinen juttu: toiset tuntevat syvää masennusta kun lukevat hyvän kirjan (en ole enkä koskaan tule olemaan näin hyvä), toiset saavat siitä luovan kohtauksen (luoja, haluan kirjoittaa jotain näin kaunista).
Oli tapaus mikä hyvänsä, lukeminen auttaa kirjoittamistasi. Se antaa sinulle aiheita ja eväitä mitä hyödyntää. Voit viedä jo lukemiasi asioita pidemmälle, luoda jotain samantapaista, mutta vielä parempaa. Se antaa kipinän luoda tarina, joka saa muissa samanlaisen tunteen kun sinä olet itse kokenut.
Lukemalla kirjan voit tajuta, että tämä on se mitä haluat. Ei se olekaan fantasia, mitä haluat kirjoittaa, vaan täysin toinen genre. Ehket haluakaan kirjoittaa ongelmasta josta uskoit, vaan täysin toisenlaisesta. Kirja on portti mielikuvituksen maailmaan ja kirjoittajalle se on aareaitta.
Tuo uusia ideoita
Kirjoittaminen on varastamista.
Koruttomasti sanottuna se menee juurikin noin. Me otamme palasia sieltä täältä ja yhdistämme ne uudella tavalla ja niin erilaisena alkuperäisestä, että se on jotain uutta. Eli varastamista, mutta... hienostunutta sellaista. Sellaista josta kukaan ei suutu, ja jota meidän kuuluukin tehdä.
Lukemalla toisten kirjoja saat ideoita omiin teksteihin, ehkä nyt käsillä olevaan tai sitten täysin uuteen. Kun aloitan uuden tekstin, yritän löytää mahdollisimman samanlaisia jo kirjoitettuja, jotta saisin niistä ideoita. Etsin toisinaan jopa tietyn tyylisiä kirjoja, haluan omaani tämänlaista kieltä. Luettuani kirjat näen mikä toimii ja hyödynnän sitä. Sitten taas kun luen toista kirjaa vain koska haluan, saatan löytää sieltä jonkin kohtauksen, miljöön tai hahmon, jota haluan viedä pidemmälle. Ehkä en ole tyytyväinen johonkin kirjoittajan tekemään ratkaisuun ja mielikuvitukseni lähtee laukkaamaan ja keksimään oman selityksen tapahtumalle.
Tämän takia on myös tärkeä lukea muita genrejä kuin omaasi. Ehkä yhdistät rakkaustarinan romanttisesta kirjasta murhamysteeriin? Ehkä tämä ahdinko voisi kääntyä hyvin keskiaikaan? Mahdollisuudet ovat loputtomia, sinun on vain etsittävä ne.
Lukemalla voit viitata muihin teoksiin ja käyttää muiden teosten elementtejä ja aiheita.
Opettaa kirjoittamisesta
Kun luet, opit. Mikä on hyvä tapa aloittaa kirja? Lue ja katso mitkä alut saavat sinut innostuneeksi. Minkälainen on hyvä juonenkäänne, tai miten tehdä tyydyttävä loppu? Tai päinvastoin: minkälainen on huono, tylsä juoni?
Lukemalla teet jatkuvasti havaintoja ja mitä enemmän kirjoitat itse ja olet tietoinen kirjoittamisen tekniikoista, sitä enemmän näet rakennuspalikoita sanojen välissä. Lukemalla opit kaiken mitä kirjoittamiseen liittyy: sanojen käytöstä, juonen kulusta, aitojen ihmisten luomisesta, mikä on hyvä luvun pituus - se kaikki löytyy edestäsi.
Lukemalla vältät tekemästä pahimmat virheet. Näet mikä on ja mikä ei ole itseään toistavaa, tylsää ja yksinkertaista. Sinun on löydettävä lukemasi tekstin ideat ja osattavat hajoittaa se niin pieniksi palasiksi, että ymmärrät mikä on lukijalle palkitsevaa.
Lukeminen on myös konkreettinen tapa nähdä kielioppisäännöt käytössä. Mitä enemmän luet, sitä enemmän säännöt ja tavat kirjoittaa iskostuvat mieleesi. Samalla myös löydät tapoja, joilla sääntöjä voidaan muovata ja rikkoa.
Laajentaa sanastoa
Itse kun aloittelin länkkäri aiheista tekstiä, etsin itselleni mahdollisimman paljon saman genren kirjoja. Moni niistä oli itse asiassa erityisen huonoja, mutta se toi minulle aiheeseen liittyviä sanoja joita osasin nyt hyödyntää uudella tavalla.
Kirjoittajan ainoat välineet ovat sanat, joita hän käyttää. Siksi arsenaalisi on oltava mahdollisimman laaja. Miten kuvata jotain tunnetta tai tapahtumaa? Tarvitset siihen sanoja, ja mitä enemmän vaihtoehtoja sinulla on, sitä paremmin pystyt valitsemaan niiden välillä ja toteuttamaan tahtomasi kohtauksen.
Etsi itsellesi ääni
Kirjoittaminen, varsinkin aluksi, on esikuviensa matkimista joka tietoisesti tai tiedostomatta sitä. Siksi sinun kannattaakin lukea jatkuvasti, eikä vain alussa, mahdollisimman erilaisia kirjoja. Löydä sinua koskettavia kirjoitustyylejä ja adoptoi niistä parhaat ja luo täysin oma äänesi.
Näet mitä muut kirjoittavat ja vältät tekemästä suuria virheitä
Jotkut kirjoittajat väittävät, etteivät lue muiden tekstejä, koska eivät halua pilata omaa tekstiään tai ääntään. Itse sanon, että se on typerää. Jos tarkoituksesi on joskus saada tekstisi ulos suurelle yleisölle, sinun on tiedettävä mitä ulkona on jo, mistä pidetään ja mistä ei. Sinun pitää tietää mitä genressäsi tapahtuu, ennen kuin olet kirjoittanut muutaman vuoden huippuromaania, ja saat sitten selville, että lähes identtinen kirja on tullut ulos.
Sama koskee myös muita kirjoittamisen alueita. Esimerkiksi mikä on hyvä blogi. Jos haluat opetella siitä, mene ja lue ja katso mistä pidät ja mistä muut pitävät. Etsi mitä muut kirjoittavat ja yritä tuoda siihen jotain uutta, älä tee sitä mikä on jo olemassa.
Ole tietoinen kirjamarkkinoista ja muiden teoksista. Muistan vuosia sitten nähneeni erään ihmisen kirjoittaneen, ettei halua lukea George R. R. Martinin Tulen ja Jään laulua, koska sen idean muistutti liikaa hänen omaansa.
Mitä itse luulet? Onko se hyvä ratkaisu? Toki vaarana on, että hän kokisi, ettei koskaan kykene mihinkään samanlaiseen, mutta onko parempi vaihtoehto sitten käyttää vuosia fantasiasarjaa, joka on jo kirjoitettu ja saanut miljoonat ihmiset hurmioon? Lukemalle kirjan, jossa uskoo olevan samanlaisuuksia, on tärkeää jotta voit löytää ne samanlaisuudet ja todeta, ovatko teokset todella niin samanlaisia. Sen jälkeen omaa ja toisen tekstiä on analysoitava ja tehdä ne kriittisesti muutokset, jotta kirjoitat eri tekstiä.
Kirjoittaja joka on nähnyt pelkät Taru Sormusten Herrasta elokuvat tuskin kirjoittaa jännittävää tarinaa. Ensinäkin kirjan kirjoittaminen on taito itsessään, mutta myös se, että Tolkienin teksti on tänä päivänä muuttunut kliseeksi joka on kirjoitettu sen jälkeen satoja kertoja uudestaan. Sitä ei tarvitse kirjoittaa enää, nyt on tehtävä jotain uutta.
Sinun on oltava perillä mitkä asiat ovat muuttuneet kliseiksi ja arvattavaksi, mikä tarina on jo nähty liian moneen kertaan.
Tiivistettynä:
Tietyllä tapaa on totta, että joka ei lue, ei voi kirjoittaa. Lukematon ei ole perillä tarinoista jotka on jo kirjoitettu ja saattaa kirjoittaa jotain jo moneen kertaan nähtyä, mutta se on vain yksi pala tästä kokonaisuudesta. Lukemalla opit miten käyttää kieltä, mikä kirjassa viehättää, miten asiat tulee tehtyä. Jos et kykene kirjoittamaan, niin lue. Ja vaikka ehtisitkin kirjoittamaan, lue silti! Se on puolet harjoituksestasi, eikä sitä voi välttää.
Parhaassa tapauksessa ennen kuin kirjoitat ensimmäistä sanaakaan olet jo välttänyt kirjoittamasta kliseistä teosta, josta ei tule mitään ja tiedät, mitä lähdet hakemaan, miten haluat sijoittaa sanat jotta kieli olisi elävää ja toimivaa. Kirjoittajien on luettava, se pitää heidät virkeinä ja elävinä.
... Ai nyt tämäkin teksti jo loppui? Olisin voinut lukea enemmänkin. ;)
VastaaPoistaItse yleensä inspiroidun lukemisesta. "Pitää kirjoittaa kirjoittaa kirjoittaa jotta joskus olen näin hyvä", "Mun on pakko käyttää tuota sanaa joskus", "Hei, entä jos minäkin kokeilisin tätä mutta vain tuolla tavalla...", "Kun olen kirjoittanut tämän, kirjoitan jotain tällä tyylillä" ja totta kai, "Oikeesti?! Minäkin osaan kirjoittaa paremman kirjan."
Jos ei pidä lukemisesta, en ymmärrä miksi väkisin pitäisi kirjoittaa. Rahan takia ei varmaan kannata ryhtyä kirjailijaksi, kuten ei myöskään kuuluisuuden. Kirjoittaminen lähti itselläni jatkuvasta lukemisesta, minulle luettiin seitsemän iltasatua päivässä kun olin jotain kahden ja kuusivuotiaana opin lukemaan itse. Kirjoittaminen on minulle luonnollisin muoto ilmaista itseäni. Eikä näin olisi ilman lukemista.
Olen katsellut tuota Kingin kirjaa divarin näyteikkunassa, mutta ajattelin ostaa vasta kun olen tutustunut herran muihin kirjoihin. Pääosin suurin osa selaamastani "Näin kirjoitat hyvän tarinan! Opas kirjoittajalle (Ikäsuositus kaksitoista)" on ollut aika roskaa, mutta tuo kiinnostaa. Tavallaan olen jääräpäisesti sitä mieltä, että kirjoittamaan opitaan itse eikä mistään oppaista, mutta kuitenkin.
Lukeminen on erittäin hyödyllistä vaikkei tahtoisikaan kirjoittaa. Minä ja kaverini ollaan molemmat kasvettu kirjameressä ja alakoulussa kummallakin sievä rivi kymppejä ilman sen kummempaa yritystä. (Yläkoulussa tippui minulla ysiin, mutta kaveri vetää vieläkin vajaata täydellisyyttä.) Lukemattomat eivät. Sitä on tutkittukin, lukeminen kehittää oppimista tai älyä tai jotain.
Unohtamatta tietenkään, että kymmenen vanhana opettelin kirjoista itsekseni suurimman osan osaamistani kielioppisäännöistä. Se oli luontevampaa, nähdä lainausmerkit käytännössä oikeilla paikoilla.
Oho, vähän venähtänyt kommentti taas. ;) Loistava juttu, oli ilo lukea.
Tiivistit aika hyvin niitä päälimmäisiä ajatuksia, joita itsekin olen kokenut. Muista vahvasti muun muassa sen, kun luin toista vai kolmatta kertaa Valtaistuinpelin alun ja siinä kerrottiin, miten ruumiista pulppusi verta. Se sana, pulputa, jäi mieleen kummittelemaan. Tätä on käytettävä, se oli melkeinpä se sana jota olin etsinyt.
PoistaJep, monelle kirjoittajalle lukeminen on selvä juttu, kirjoittaminen tulee ikään kuin rakkaudesta muiden kirjoihin, mutta ei kaikille. En toki tiedä, mutta uskon osan vain haluavan kirjoittaa koska heillä on idea, mutta lukeminen itsessään ei kiinnosta, ja silloin tehdään niitä virheitä. Niin, kirjoittamisella ei pääse kuuluisuuteen eikä rikkauteen.
Kingin Kirjoittamisesta on tullut itse luettua monta vuotta sitten ja suunnittelen kovaa vauhtia, että luen sen uudestaan. Laitanpa siitä jonkinlaista arvostelua, kun vain kerkiän sen jostain käsiini saada (nimimerkki, tänään hain neljä kirjaa kirjastosta, kaksi yöpöydällä ja omassa kirjahyllyssä vajaa kymmenen).
Lukeminen tosiaankin hyödyntää kaikkia, ja voisinpa itse asiassa editoida vielä mukaan sanomasi pointin kieliopista. Se tosiaan on konkreettinen tapa oppia kirjoittamaan. Kirjoittajille se vain on elintärkeää.
Kiitos kommentista, eikä yhtään haittaa vaikka venähti !
Lukeminen ei ole minulle ongelma, eli aiankin jossain asiassa olen hyvässä hapessa. Reviiriä toki voisi ja pitäisi laajentaa, mutta määrällisesti pärjätään. ;)
VastaaPoistaJa lukeminen todella vaikuttaa siihen mitä kirjoittaa. Itse ainakin näen hyvin usein teksteistäni, mitä olen lukenut ennen niiden aloittamista, sillä ainakin alitajuisesti jotain samaa sinne luiskahtaa. Lukeminen, hauskaa ja sivistävää.
Kiinnostava teksti jälleen kerran. :)
Joo, olenkin huomannut, että sinulla ei ainakaan lukemisesta jää kiinni!
PoistaJep, itse olen huomannut todella suuresti miten lukeminen vaikutta siihen, mitä itse paperille suoltaa. Toki määrä vähenee kokoajan (vakituiset lukijat ovat jopa sanoneet minulla olevan jo täysin oma tiili, olé!), mutta varsinkin alkuaikoina idolit näkyivät selvästi omasta tekstistä.
Kiitos kommentista!
Voisi vielä lisätä, että eri genrejen lisäksi kannattaa myös lukea eri tyylilajien kirjallisuutta, eli runoja, näytelmiä ja tietokirjoja myös. Monesti juuri runoista oppii parhaiten kirjoittamaan hyvää kuvailua ja kauniita kielikuvia.
VastaaPoistaTämä on ihan totta. Suunnitelmissa on kirjoittaa myöhemmin miksi lukea omaa genreä ja miksi lukea muiden genreä. Itselläni on pitkään ollut mielessä lukea runoutta, koska se jos joku lisää työkaluja omaan pakkiin.
PoistaKiinnostava teksti.
VastaaPoistaKirjan soveltumisesta nuoren käteen on aina ilo tehdä se johtopäätös, että puheet kirjan kuolemasta ovat liioiteltuja.
Michel de Certeau on kirjoittanut teoksessaan Tekemisen tavat osa 1, lukemisesta salametsästyksenä. Kirjoittamisen lisäksi myös lukemisen voi siis nähdä eräänlaiseksi hienovaraiseksi (salassa tapahtuvaksi) varastamiseksi. Lukutaidon opittuaan ihminen toki vapautuu lukemisen tarjoamille nautinnoille, mutta harmittavan usein tämä vapaus tarkoittaa sitäkin, että on myös vapaus olla lukematta. Kirjoittamisen ja lukemisen väliseen yhteys on kuitenkin ilmeinen; omiakin tekstejään kannattaa lukea. Jotkut tosin voivat olla sitä mieltä, että kannattaa keskittyä vain uuden tulen luomiseen.
Olet täysin oikeassa.
VastaaPoistaMielestäni pitäisi kyllä (ja VARMASTI vanhempieni mielestä) lukea välillä jotain muutakin kuin vain kauhukirjallisuutta, johon olen käyttänyt nyt puoli vuotta. Luen myös säännöllisesti jo lukemani kirjat uudelleen, esimerkiksi Harry Potterit vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Käytän jokaisen vapaa-ajan hetkeni lukemiseen, lenkkeilyyn tai kavereideni kanssa oleskeluun, ja noista kaikista eniten lukemiseen. Se auttaa myös paljon koulussa.